kerran vain. kerran olin. keräsin talteen koko potin.
oli niin kaunis,ja oli ihana, vaan nyt se on jo takana.
nyt vain istun katson ja kuuntelen. ne hetket mietin hymyillen.
näkymättömissä kyneleeni vuodatan.sen pienen ikuisuuden ja odotan,
kunnes hetkeksi taas unohdan........riudun.... pimeyteen katoan.
tämä on kuin syvää unta.
ei ehkä niin puhtoista kuin pakkas lunta.
ja kun herään....kuihtuneen elämäni rippeitä
kerään...
kasaan ja kokoan. uuden alun aloitan.
jos onneni vielä tavoitan