IRC-Galleria

opin polullani kuopat
ja kivet joihihin kompastuin
aina vain nousin ylös
ja sitkeänä jatkoin matkaani
edelleen kompastelen polullani
ja nousen ylös jatkaen matkaani
mutta kunpa joku toisi sen valon
joka näyttäisi minulle polkuni
ehkä en silloin enään kompastelisi

pois huoli ja häivä
taas on ottopäivä
olutta ja keittoa napaan
siis samaan vanhaan hyvään tapaan

illalla ei muista missä
raumalla vai helsingissä
paikat on kuitenkin tutut
ja kaikilla samat jutut
autoa ja lätkää
ja joku pyytää sätkän pätkää

eli raumalla siis kuitenkin
kotikylässä luulisin...

reippahasti eteenpäin tylsä matkani käypi
ei perhettä eikä elämää.
ei tylsimykset näyki

taivas kattona ja maa mattona
vain linnun laulu ajanrattona
nuotio rätisevä linnunlaulua säestää
on vain tuo yksinäinen... ja lintu
joka syö hänen kädestään

syksyn tullen yksin jää
kun tuo lintu lähtee lentämään
mut läpi synkän talven tarpoo
kohtalon noppia kädessään arpoo

kohta jo kesä lämmin koittaa
silloin riemu hetket voittaa
ystävä tuo pienoinen
palaa takaisin iloiten

kauniit ja hennot
hoikat ja solakat
sirot ja sievät
juurikin ne jotka ajatukseni vievät

rakastava kaipaaja
rakkaudelle tilaa raivaava
toisesta kiinni pitävä
siitä en luovu ikinä

turha oveen kolkuttaja
turhan asian nalkuttaja
suusieppo sanoittaja
suhteen suuri lopettaja

rakkaus on kuin siemen
ensin se putoaa maahan
sitten siitä kasvaa verso
pian siitä on tullut puuntaimen
se jatkaa kasvamista
se kasvaa ja kasvaa
kunnes... se on iso puu
välillä sen oksilla käy vieraita lintuja
kunnes jossain vaiheessa tulee metsuri
joka kaataa puun
hakkaa sen palasiksi ja polttaa loppuun
ja loppujen lopuksi vain metsurilla oli hetken lämmintä...

rakkauden rauhaa
elämän iloa
rakkautta ja rauhaa
vain sata kiloa

jollei ole rakkautta
alkaa lihoa
mieli turtuu ja vihaantuu
sydän syrjälleen pakahtuu

mies sanoi naiselle: veit jo sydämmeni ja aukaisi kätensä lausetta jatkaen: haluatko myös elämäni?

lehmuksen suojissa
suutelisin sua
voisin kiireistäni irtautua

linnunlaulua kuuntelisimme
hukkuisimme unelmiimme
kesäpäivässä paistattelisimme
ja kun se loppuu pois lähtisimme

saisinpa annettua sen mitä haluat
juuri sen mitä pyydät
kaiken minkä ottaisit
kaikkeen en kuitenkaan pysty
vaikka pystyisin en osaa
silti yrittäisin loppuun asti
ja vielä vähän enemmänkin

omistettu yhdelle
hetken pidetty
pois pyyhitty
silti toiveikas

aina vain toiveita ja ajatuksia
risaisia toiveita joita paikataan ajatuksilla
jokaisessa ajatuksessa vain yksi ihminen
jokaisessa toiveessa ajatuksella vain yksi

joka ainoa kerta saan vain itseni rikkirevityksi
vielä joskus on aika jolloin joku muu kursii kokoon..