mikä ihme minua eteenpäin ohjaa
on kuin putoaisi kuilussa ilman pohjaa
sileää seinää josta ei kiinni saa
pääsenkö koskaan perille
se vähän pelottaa
huudot kaikuna takaisin palaa
eikä auta vaikka kuiskaisin salaa
on tasainen vauhti ja pimeää
ehkä se pohja jossain häämöttää...
ikäviä väitöksiä
valheita
joita minun ei luulla tietävän
tiedän kaikki.. tiedän jopa ne
mitä en haluaisi tietää
kaiken pidän sisälläni
jos ja kun aika koittaa
päästän ne yksitellen ulos
olkoon se viimeinen puolustukseni
viimeinen rintama
joka minua suojelee
se muuri mikä on ympärilläni
se mikä sortuessaan vapauttaa vihan
se mitä kaikin voimin pidän yhä pystyssä