Ihana myrskyinen ja aurinkoinen viikonloppu mökkeröllä. Nukuttu on oikein urakalla, lauantaina kolme tunnin päikkärin ja saunan jälkeen tunnin tirsat ja silti sunnuntaina melkeen yhdeksään vaikkei kovin myöhään valvottukaan. Siellä vaan maistuu niin makealle ja kiitos Ellun tekemän unisiepparin ei pahoja unia näy ollenkaaan.
Lauantaina nautiskeltiin sateesta ja myrskystä päivällä ja illalla upeasta auringonlaskusta ja sen jälkeen ihanasta pimeydestä kynttilälyhtyjen kera... kyllä syysillat on ihania vaikka kesä on mun aikaa ja kevät, niin ja talvi, siis sellainen kunnon lumitalvi ja max kymmenen pakkasta. Siis ei kai sitä kuitenkaan osaisi elää ilman vuodenaikoja. Ensimmäisellä Kreetanmatkalla vuonna yksi ja kaksi, kun tytötkin oli vielä pieniä, sanoin, että muutan Kreetan vuorille erakoksi isona, mutta kuinkas ikävä sitten olisikaan noita omia tylleröitä ja niiden pikkaraisia, kun nytkin tuntuu että on liian kaukana. Toisaaalta voisihaan sitä osan vuotta auringossa viettää, no täytyy kai kuitenkin tänä talvena köyhänä opiskelijana tyytyä vähän kylmempään aurinkoon...Tulee nimittäin kohta liiton päivät täyteen jaa putoan kelan korvauksille, onneksi on töissä käyvä mies...hehheh...eli ei edes viikon matkaa varmaankaan tulevana talvena. Kummasti se vaan aina on ladannut energiaa, jos vaikka viikon on saanut lämmitellä. No positiivisesti ajatellen kaikilla ei ole sitä mahdollisuutta ollut, vaikka olisi ollut haluja moiseen, että mitäs tässä rutisemaan, kun on kuitenkin saanut jonkinverran maailmaa kiertää.
Olenpas mä nyt positiivinen ja synkin syksy edessä, toivottavasti ei kostaudu syysmasennuksena....näin ajattelee peruspessimisti niinkuin minä!
No nyt kuitenkin arska pilkistelee ja metsät pullolaan sieniä, siispä sinne koirien kanssa nauttimaan, kun kerrankin ei sada! Nautitaan siis siitä mitä saadaan!