Eipä sovi nää yövuorot meikälle, lähes neljä tuntia on tullut nukuttua ja silmät täynnä hiekkaa. Metsälenkillä kävin Sasun kanssa ja nyt sauna lämpiimässä ja sitten peiton alle. Ei varmaan nukkua osaa, mutta levätä vois kirjan kera ja koira kainalossa. onneksi huomenna on vasta iltavuoro, jotta saa taas rytmin kohdalleen. Miten voi olla näin tokkurainen olo, vanhuusko vaivaa, kun ei kuitenkaan valvonut kuin 23 tuntii???!!!
Yö sinänsä meni tosi nopeasti, kun tämä "potilas" oli niin aktiivinen. Tosin välillä olisi kyllä kaivannut edes hetken lepoa. Ärsytyskynnys oli välillä aika matala. Mutta pinna piti!!!
Välillä tuntui kuin olisi elänyt uudelleen niitä öitä jolloin Laura oli pieni ja valvoi kaiket yöt, sehän on aika paljon samanlaista kehitysvammaisen aikuisen kanssa kuin pienen lapsen. Ehkä tässä työssä auttaakin se, että on pari noita omia ipania ja niidenkin ipania hoitanut sekä myös monia lapsukaisia lähipiiristä ja joskus vähän kaukasemmistakin piireistä.
Mutta nyt saunaan Sasun kanssa ja jalat suolakylpyyn, vähän venyttelyä ja peiton alle!!
Hyvää päivänjatkoa, mulle koittaa torkkuilta!