Bliki laukkas tänää vihreimmille niityille. Se oli niin sairas että siihen ei auttanu enää mikään.
Se oli mun eka hevonen.Sen kanssa opin kaiken,mitä nyt tiedän ratsastuksesta,sitä opettavaisempaa ja parempaa hevosta ei ole,eikä tule. Mä en enään ikinä nää sitä,en ikinä kuule sen hörähdystä. Mä en voi sanoin kuvailla miten paljon mä rakastan sitä hevosta,en ikinä tuu unohtaa sitä. Se oli syy miks herää aamulla,ties että joku odottaa aina ilosena. Monta kertaa pyörittiin ojissa ja mikään ei onnistunu,joskus lensin komeessa kaaressa alas,ja joskus tehtiin uskomattomia suorituksia. Se oli mun elämäni hevonen. Mä en voi muuta sanoo ku että mitä mä teen väärin,miks kaikki hyvä viedään multa? kaikki peräjälkeen. Ei kypäräkää kestä montaa kolausta,miks sydämen pitäs?
Lepää rauhassa kulta,en unohda sua ikinä,en ikinä.<3
Sólbliki frá Ytra-Dalsgerði
1994 - 8.5.2008
toi kuva on muuten ihan ensimmäinenkuva mitä siitä oon ottanu.
*
Bliki jouduttiin siis lopettaa,olis ollu eläinrääkkäystä pitää sitä väkisin hengissä;|