Oot jotain niin
sanoinkuvaamatonta! Sä oot
tyttö ihan oikeeta kultaa!
Ei meidän koulusta voi
löytyä tollasta,
nipistäkää mua, onks tää
totta?
"06.12.07 17:11 <|dark|>
Ihana!! :)
06.12.07 17:11 <|dark|>
toi runo:)
06.12.07 17:13 <|dark|>
ja
ihana olet sinä"
Niin tässä se runo, jonka tein Miralle:
Luulla voi aina
Mutta luulo ei ole totuus
Sokea voi olla aina
Mutta sokea ei näe
totuutta
Jos luulee kultaa
katinkullaksi
Se ei silti muutu
katinkullaksi
Oli tyttö, puhdasta kultaa
Puhdastakin puhtaampaa
kultaa
Oli ihmisiä, puhdasta
paskaa
Puhdastakin puhtaampaa
paskaa
Kulta ja paska
Kulta ja paska tapasivat
kadulla
Paska oli kateellinen
Kateus on ikävä sairaus
Kateus saa kiusaamaan
Paska halusi muuttua
kullaksi
Se tiesi, ettei se onnistu
Siksi piti keksiä jotain
Piti keksiä jotain, että
paska huomattaisiin
Piti keksiä jotain, että
ja kulta unohdettaisiin
Niin kävi
Eräänä päivänä
Paska peitti kullan
Kulta värjäytyi paskalla
Eikä kukaan enää nähnyt,
mitä siellä oli alla
Paska onnistui tekemään
pahasti
Siirsi oman epävarmuutensa
kullan päälle
Se siirtyi kultaan
Kesti liian kauan
Viikkoja
Kuukausia
Vuosia
Ennen kuin joku oivalsi
Että jotakin kummallista
on tarttunut
Ja pinnan alla on jotakin
aivan muuta
Ja hän tuli
Silitti niin paljon
Että paska alkoi irrtota
kullasta
Hän katsoi iloiten
Näki mitä löytyy
epävarmuuden
peitosta
Ihminen, puhdasta kultaa