Hiljaiseksi lumisateeksi nyt myrsky vaihtuu
Tuska haihtuu
Kipu laihtuu
Tuuli lauhtuu
Myrskyä pelkäsin vain
Pahaa oloa hain
Turhaa kaikki
Isällä oli homma hanskassa
Vaikka mulla hanskat hukassa
Nyt lapaset taas matkassa
Ja sydän rauhassa
Jos ei käy syvyyksissä
Ei voi käydä hyvyyksissä
Siellä ihanilla vuorilla
Jossa lumi ei sula koskaan!
(Niin kun mä tykkään lumesta, se kuvaa tässä iloa! Lukekaapa noi kaks aikasempaa runoa ni saatte tähän vähän perspekstiivii :) )