Tänään en jaksanut tehdä mitään
Niin, enkä koko viikkoon
Enkä kyllä pitkään aikaan
Kaikki väri vain irtoaa elämästä
Kuin maali ränsistyneestä talosta
Se on minun elämäni
Kun ei enää jaksa levätäkään
Voiko ylipäätään puhua elämästä?
Kun ei enää jaksa ollakaan
Mitä jää?”
Tästä maailmasta ei mitään,
ei yhtään mitään
Mutta KUKA silti jää?
Yksi, Yksi jää
”Niin, mutta ote lipsuu
ei kiinni saa
Ei käsi pysy kädessä Mestarin”
Nyt ei puhuta kädestä
Nyt puhutaan sylistä
Rauhanruhtinas kantaa!
Sinulla on elämä
Sillä Jeesus on elämä
Eikä hylätä hän voi
Mene mihin vain
Ja sinut löydetään
Sillä Hän on valinnut sinut
Ja sinä kerran vastasit valintaan
Se riittää
Se riittää, nyt kun heikottaa
Vaikka et siihen itse jaksaisikaan tarttua
Vaikka talosi romahtaa
Aarre sen sisällä säilyy
Sillä se on muuttumaton
Ja nyt, kun lepäät vaikkei levätytä
Makaat vaikkei huvita
Saat siitä vielä palkan
Sillä minä nään terveen, iloisen luomuksen
Minä nään suuren Jumalan miehen
Se palaa takaisin ja ”palaa” jälleen
”Mutta ei odottaa saata
ei kestä
ei voi
Ei jaksa taas maata
kun tehdä
ei voi”
Vaan Isä antaa voimaa
jolla taas jaksaa
yhden päivän taivaltaa
tuota kiemuraista kujaa
Ja Valo pian taas voittaa
Yllätys!