IRC-Galleria

Kun ratsastan haluaisin tehdä sen kaikessa rauhassa ilman että kukaan rupeaa tyrkyttämään olemassa oloaan lpuhelimen välityksellä. Homma meni lyhykäisyydessään seuraavasti:

Ratsastan. Puhelin soi. Ruudussa vilkkuu tuntematon numero. Tapojeni vastaisesti vastaan.

K:Krista
TN: Täällä on `joku jostakin`. Olisko sulla aikaa vastata muutamaan kysymykseen?
K: No eipä nyt oikeen olis. On vähä kiire..
TN: No tässä ei tosiaan menis kauan.
K: No jos on pakko..
TN: No hyvä. Kotipaikka?
K: Kalajoki.
TN: Ikä?
(Jess! Tähän se tyssää!)
K: SEITSEMÄNTOISTA
TN: Seurusteletko?
(EIIIII!)
K: Siis mihin tää oli menossa, ku mullois oikeesti kiire.
TN: Ei näihin menis kauan. Tää menee "jokulehtijostaenookoskaankuullukkaan".
K: Ku mulla ei oikeesti nyt oo aikaa. Oon hevosen selässä ja ois vähä kiire.
TN: No voinko soittaa myöhemmin?
K: No jos on IHAN PAKKO.
TN:No oishan nää nyt hyvä saada.
K: Ku oon nyt ratsastamassa..
TN: Eikö sieltä hevosen selästä pääse pois?
K: Mulla on nyt ihan opikiasti kiire.
TN: Eikö sitä hevosta vois pysäyttää.
K: Mulla on KIIRE ja MUITAKI SUUNNITELMIA tälle illalle.
TN: Mutta tähän ei oikeesti mene kauan.
K: Ja mulla on oikiasti kiire. Kiitos hei.

Ja koko ihanan nautinnollisen keskustelun ajan ruuna säikky kaiken maailman "mörköjä".

Tämä kyseliä pääsi vähällä. Oon höykkyyttäny kaiken maailman lehtikupustelijat/kyselijät ja haukkunu ne alimpaan.. Juuri sinne. Ammattihan se on sekin, mutta kun sanotaan ei, se tarkoittaa ei. Kiitos nam.