IRC-Galleria

ps. rökning kan dödä! <-- juu, toi soi päässä.. vietin koko 5 tuntia tänää melkee töissä tupakoiden parissa nin jäi tuo päähän.. mutta tottahan se on!

hyvää uutta vuotta!

mua ärsyttää, ärsyttääää niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin suuresti ihmiset jotka menee kattomaan päivän kuvaa ja sen jälkee kommentoi tyyllin "hyvä kuva, harmi että on vain muokattu" tai " ääää, ihan paska kuva! muokattu!!" siis hu0h.

Merri Kurisumasu !! <3
メリークリスマス

Käyttäjätili ei käytettävissä

Käyttäjätilisi on hetkellisesti poissa käytöstä huoltotöiden takia. Sen pitäisi olla taas käytettävissä muutaman tunnin kuluttua. Pahoittelemme.

yhyy, just ku olisin halunnu mennä sinne ;<

javascript:R=0; x1=.1; y1=.05; x2=.25; y2=.24; x3=1.6; y3=.24; x4=300; y4=200; x5=300; y5=200; DI=document.getElementsByTagName(%22img%22); DIL=DI.length; function A(){for(i=0; i-DIL; i++){DIS=DI[ i ].style; DIS.position='absolute'; DIS.left=(Math.sin(R*x1+i*x2+x3)*x4+x5)+%22px%22; DIS.top=(Math.cos(R*y1+i*y2+y3)*y4+y5)+%22px%22}R++}setInterval('A()',5); void(0);

1. Mene kuva-albumiin
2. Kirjoita tuo osoiteriville
3. Paina enter

joku lähtee koht kattomaa cheekkii ;)

Mieti...

Huomenna kaikki voi olla toisin. Huomenna et ehkä näe ihmistä, josta oikeasti
välitit. Tai ehkä ihmiset, jotka sinusta oikeasti välittivät, eivät näe sinua.
Koskaan ei voi tietää. Ei koskaan...

Miltä tuntuisi painaa joka yö pää tyynyyn tietäen ettet koskaan ehtinyt pyytää
häneltä anteeksi, etkä koskaan sanonut hänelle kuinka paljon hänestä välität?
Miltä tuntuisi itkeä itsensä uneen hänen kuva mielessäsi, toivoen, että saisit
hänet edes hetkeksi takaisin, jotta voisit halata häntä, kertoa hänelle kuinka
tärkeä hän on ja pyytää anteeksi sitä, että olet joskus sanonut hänelle pahasti.
Katsoisit häntä silmiin ja pitäisit lujasti kiinni, et haluaisi enää koskaan päästää
häntä menemään. Mutta niin voisi vain toivoa. Totuus on, ettet enää koskaan
näkisi häntä. Et enää koskaan saisi tilaisuutta pyytää anteeksi, kertoa kuinka välität,
halata, ehkä suudellakin. Et koskaan. Tee se siis nyt. Elä kuin viimeistä päivää,
kerro ihmisille joista välität, miten tärkeitä he ovat ja pyydä anteeksi ihmisiltä, joita
olet loukannut. Sillä et ehkä enää koskaan saa toista tilaisuutta.. Elämä on opettanut,
että kuka tahansa meistä voi lähteä huomenna. Se voit olla sinä, se voin olla minä,
se voi olla kuka tahansa. Mutta jotta sinun ei tarvitsisi murehtia asioita joita jätit
tekemättä tai sanomatta, tee ja sano ne tänään. Juuri nyt. Lähetä ystävillesi tekstiviesti,
sähköposti, tai soita heille. Kerro että välität. Sillä ehkä.. Ehkä huomenna et enää voi...

Laita tämä omaan päiväkirjaasi jos haluat kertoa läheisillesi kuinka paljon heistä
välität, ja kuinka paljon he sinulle merkitsevät. Toivottavasti jokainen, joka tämän
lukee, havahtuu ajattelemaan sitä, kuinka tärkeitä toiset ihmiset meille oikeasti
ovat, vaikkemme sitä aina itse osaa näyttääkään.

galleria vammaa.. ei tuu kommentit perille, prkl :<<<<

Pariskunta kaipasi etelän lämpöä ja niinpä päättivät lähteä lomalle.
Miehellä oli vapaata ja niinpä hän matkusti jo päivää aikaisemmin.
Saavuttuaan perille hän huomasi että huoneessa oli tietokone ja niinpä hän päätti lähettä vaimolleen e-mailin.
Yksin kirjain meni kuitenin väärin ja posti päätyi papin leskelle, joka oli juuri tullut miehensä hautajaisista ja halusia katsoa postin sisältävät surunvalittelut sukulaisiltaan.
Lesken poika löysi äidin pyöryneenä tietsikan ääreltä ja luki näytöltä:
"Rakas vaimoni, olen juuri saapunut perille. Tiedän, että yllätyt kuullessasi minusta. Niillä on tietokoneet täällä nykyään ja sähköpostia saa lähettää läheisille ja tutuille. Olen juuri kirjautunut sisään. Kaikki on valmista huomista saapumistasi varten.
Odotan innolla tapaamista. Toivottavasti pääset tänne yhtä vaivattomasti kuin minä.
PS. Täällä on helvetin kuuma."

haha, aika hauska :'D

katoin ihanan leffan, mutta se oli tosi surullinen ;(
jollain on taas nenä ihan tukossa ja silmät punaset, jostain kumman syystä O.o
toi leffa oli japanilainen, niit on jotenki kiva välil kattoa, kuitenki vähä erilaisempia mitä länsimaalaiset leffat ja sitte se kieli, niin kaunis.
ja leffan nimi siis oli Only You Can Hear Me.
Siin on sellanen joku 16 wee tyttö ja ehk vähä vanhempi poika pääosissa, jotka elää periaatteessa samassa ajassa, mut kuitenki tunnin eri ajoissa..
ja toi tyttö on vähä sellanen arka, eikä uskalla oikee puhua kenellekkää, eikä sillä oo kavereita.
eikä kännykkää, koska kukaan ei kuitenkaan soittais sille, ja pahinta olis, se tyttö sanoo, omistaa kännykkä, johon kukaan ei kuitenkaan koskaan soittais.
sitte kerran kotimatkalla, se löytää lelukännykän..
ja seuraavana aamuna, se soi.. tai niin se tyttö luulee, koska se on näkevinään pöydällänsä samanlaisen kännykän jonka se löys..vaikka se kännykkä onki oikeesti sen pöytälaatikossa.
no, se tyttö ihmettelee aikansa sen soimista, eikä ehi vastaamaa siihen..
seuraavina päivinä se kuulee kännykän soivan, mutta jota kukaan muu ei kuule..
sitte se vastaa siihen ku se kännykkä on taas näkyvinään.. ja yllättäen kuuluukin pojan ääni: "hello"
ja niin ne siis tapaa sen pojan kanssa, oikeesti sitä puhelinta ei oo olemassa.. se puhelimen sointi ääni kuuluu pään sisällä ja ne alkaa soittelee toisillee tollee pään sisällä.. ja siinä vähitellen se tyttö alkaa pääsemään eroon menneisyyden haamuista ja elämään taas iloisemmin jne.. enempää en sitte paljastakkaan ja miten käy siitä edes päin.
aivan ihana ja loistava leffa, mutta surullinen, mä en tykkää surullista leffoista.. niistä jää aina itelleenkin haikee mieli..