IRC-Galleria

On jo myöhä, mutta en saa unta.
Valvon vuoteessani ja koetan nukahtaa.
En kuitenkaan onnistu.
Nousen ylös ja kävelen huoneen poikki.
Ikkunasta näkyy pelkkää mustaa.
Jokin kuitenkin kiinnittää huomioni.
Vasten tummaa taivasta loistaa yksinäinen kirkas piste,
tähti, joka melkein sokaisee minut loisteellaan.
En pysty irrottamaan katsettani siitä.
Tuo piste, näyttää kuin se hymyilisi minulle,
ja ymmärrän miksi sen loiste on niin tuttua.
Mutta nuo kasvot eivät hymystä huolimatta ole ne samat iloiset kasvot,
jotka olen tottunut näkemään.
Näytät niin kovin kalpealta.
Mikä on ystäväni?
Tunnen, että yrität vastata, mutta en kuule mitään.
Istun nyt sängylläni ja yritän kurottaa, että saisin kiinni sakarastasi.
Olet kuitenkin liian kaukana, ja hiivut koko ajan kauemmaksi.
Valo himmenee, ja juuri ennen kuin pimeys valtaa taas huoneeni,
sydämeni seisahtuu ja sekunnissa alkaa taas lyödä,
tällä kertaa siitä puuttuu palanen ja teidän sinun siirtyneen ajasta ikuisuuteen.

By: Miia