IRC-Galleria

Mä sua joskus rakastin,
ainakin luulen niin, nyt
vain tyhjyys sisälläni
jyllää ja mietin miksi
sinut hylkäsin. Muistelen
aikoja jolloin olimme mitä
olimme, suudelmia,
lupauksia ja niin paljon
valheita, tiemme erkanivat,
enkä ihmettele miksi. Petit
minut, et puhunut enään, en
tiennyt mitä olisin tehnyt,
päätin paeta sitä hirveää
tunnetta, mitä kaikki
minulle ovat aiheuttaneet.
Yksin, aivan yksin tässä
maailmassa, kukaan ei seiso
vierelläni tukena, ei
kukaan joka lohduttaisi kun
suru yllättää. Ajattelin,
näin helpompaa, mutta
erehdyin, kaipaus iski
sydämeeni kovempaa kuin
ikinä, nyt vasta tajuan
kuinka paljon sua rakastin.
Liian myöhäistä sanoa tämä,
teidän sen itsekin, mutta
toivon, että tiemme
kohtaisivat jälleen,
joskus, ehkei ikinä. Tiedän
vain sen, että olet
elämäni valo jonka kainaloon
illalla haluaisin käpertyä
ja aamulla sanoa Rakas!
Kaikki tämä on vain pelkkää
unta jota en voi koskaan
saavuttaa.