Jotenkin sellanen fiilis että ketään kaveri ei usko että vielä teen cortinasta hienon ja ajan sillä. Innostusta on ihan pirusti ja osia tehty, etitty ja ostettu. Kaikki sanoo että ostasit vaan jokun uudemman auton ja veisit romuttamoon ton (no ei helvetissä). Mutta siinä ei todellakaan olisi mitään hienoa. Kaikilla on sellanen. Siinä on aina jotain hohtoo kun itse tekee ja saa omannäköisen. Vaikka sitä rahaa meneekin niin kaikki silti tehdään huolellisesti ja alkuperäisyyttä kunnioittaen vaikka alkuperäinen ei tulekkaan. Näitä vanhoja autoja pystyy sentään vielä ite ajaan kun uudemmissa kaikki hoituu sähköllä. Varmasti tulee hienompi kun jostain uudemmasta autosta. Vanhat autot on mulle erittäin tärkeä harrastus mutta sitä vaan kukaan ei ymmärrä.
Cortinan takaluukusta jysähtää: Kaija Koo - D.J. Alice "Kun Savukkeet On Loppuneet"