IRC-Galleria

Today: 8 viikkoa. Siihen kun saan pienen takaisin luokseni.
Ei kuulosta edes pahalta. Tai kuulostaa se vähän, mutta en mä jaksa ajatella kahdeksan viikon päähän. Mä en elä 8 viikkoa kerrallaan.
Minun aikajanani ylettyy korkeintaan kahden viikon päähän, joka on jo sekin aika pitkä aika. Ihan mieluiten sitä suunnittelee menonsa edellisenä iltana sängyssä, juuri ennen nukahtamistaan.
Jotain pitää olla aina vähän suunniteltuna, että tietää minne kulloinkin on matkalla. Jotta voi sitten päätyä jonnekin muualle.
Kyllä päivässä pitää antaa tilaa myös luonnollisuudelle ja sille itsensä kuuntelulle, että tehdä sellaisia asioita, jotka sillä hetkellä tuntuu hyvälle.
Mutta tälle kaikelle on kyllä nimikin. Jotkut työpolitiikan tutkijat puhuvat hajamielisyydestä, uudesta suuntauksesta, jossa ollaan luovia.
Tai osataan vaan luovia sopivasti ja näyttää olevansa luovia. Hih, oli ihan pakko leikkiä tuolla sanalla. Joskus on ihan pakko tehdä jotain. Ne on semmosia pakkotekoja ja se onkin niin kauan ok, kun pakko koskee, jotain lain ja tottumuksen tällä puolella olevaa.
Oli se tottumus lisättävä tuohon lain viereen. Kun jos en olisi lisännyt sitä niin olisipa taas sosiologiminäni saanut hävetä. Ja Durkheim-idolini olisi kääntynyt haudassaan, tosin se on jo minun takia joutunut kääntyilemään siellä monta kertaa ja sillä onkin ollu rauhatonta. Mutta siis kun se
Èmile-setä oli vaan niin nero. Vaikka mä kuinka yritän suuntautua johonkin tuottoisaan sivuaineeseen, kuten johtamiseen tai muihin taloustieteisiin tai vaikka hallinto-oikeuteen niin aina mä lopulta löydän itseni Èmile-sedän polvelta. Toisaalta jos siinä on hyvä olla niin mikäpäs siinä. Pitää vaan hyväksyä se, ettei kaikista voi tulla rikkaita tai edes porvareita. Toisista tulee vaan jotain, jotka hautautuvat paperipinon alle.
Mua häiritsee kuitenkin se, että mä olen ammatilliselta identiteetiltäni jotenkin epäselvä tapaus, jotenkin intohimoton ja päättämätön. EIkä musta edes selvästi näe, millainen mä olen, siis mihin ammattiin sopiva. Kun joistakin näkee siis vaikka että virkamies, virkamies, virkamies, virkamies, opettaja, opettaja, virkamies, jne. Mutta niin ei kaikista tapauksista pysty vaan sanomaan mitä niistä tulee. Saattaahan se olla että toiset on vaan tyhjänpäiväisiä jaarittelijoita, jotka joutuvat ennen aikaisesti eläkkeelle jaarittelunsa takia..

Niin kelloja muuten käännetään: "Kessään päin", näin kuului komento jostain takaani. "Aena kessään päin, syksylläkin" No onhan se noin, jos sen oikein savolaisesti ajattelee, ja miksemme ajattelisi:D