IRC-Galleria

Olisi varmaan helpompaa miettiä, mitä minä _en_ ole :-D Fyysisesti en ole mies, enkä ole äiti ja hmm... siinä kai ne sitten olivatkin noin pääpiirteissään. Kiitos ja kumarrus ;-)

Olen siis mieleltäni vielä nuori, vaimo ja uusperheen äitipuoli. Tiukka, paha ja ilkeä äitipuoli olenkin, pojatkin tämän allekirjoittavat, mutta hekotellen. Setan sukupuolitestin mukaan olen kuitenkin mies. No, hyväksi jätkäksi minua on yleensä nimiteltykin ja viihdyn satavarmasti paremmin miesvaltaisella alalla kuin naisten kansoittamissa työyhteisöissä. Mutta ei sekään estä lakkaamasta kynsiä tai pitämästä korkokenkiä, kunhan sen tekee tyylillä.

Olen kouluttamattomasta suvusta ponnistanut akateemiseen ammattiin. Olen insinööri, mutta ei se väärin ole. Olen hyvä insinööri, ei minua muuten toimesta toiseen kyseltäisi. Niin, diplomityöpaikka on viimeisin työpaikka, jota olen itse hakenut. Muihin on kotoa soiteltu. Lapsuuteni olen kasvanut maatilalla ja opetellut heilumaan paskatalikon varressa ja lypsämään lehmät. Sen jälkeen olinkin varma, että helpommalla haluan itse leipäni repiä. EU lopetti vanhempieni eläinten pidon kannattamattomana ja pellot ovat tällä hetkellä luomuviljelyllä. Tilan pito oli loppua kokonaan isäni vakavan sairauden takia. Hän on kuitenkin ponnistanut maksansiirrosta tolpilleen ja sen jälkeen ajamastaan nokkakolarista ralliauton kanssa uudelleen tolpilleen. Sitkeää sukua taidamme olla. Isän puolelta Karjalasta evakkona lähtenyttä ja sitä ennen Venäjän vallankumouksen tuiskeesta rajan yli loikannutta ja nimensä suomalaiseksi vaihtanutta.

Olen savolainen. Ei sekään väärin ole. Huumoria vaikka sitten kieroakin on elämässä oltava. Jos ei ensiapupöydällä pysty vitsiä vääntämään, niin on valmis hautaan. Minä en ole ollut ainakaan vielä. Raviharrastus veti ravirodeon myötä arpitatuoinnit pintaan ja bussin kanssa painiskelu laittoi elämänarvot viimeistään täysin uusiksi. Liikuntakyky ja järki kuitenkin säilyi ja sain loppuelämän vielä kerran lahjaksi. En ehkä osannut sitä heti arvostaa, mutta tämän parin vuoden aikana olen sopeutunut, kuntoutunut ja oppinut tuntemaan itseni uudelleen.

Kaiken mylläkän keskellä otimme mieheni kanssa valtavan harppauksen ja ostimme Hyrsylän mutkasta koulua vastapäätä vanhan upean maatilakeskuksen, josta olemme jo reilussa vuodessa kunnostuttaneet ja kunnostaneet unelmatalomme. Vanhaankin voi hurahtaa ja sitä kunnioittaa. Talo on oikeaoppisesti kunnostettu niin, että tämä seisoo tässä vielä sen toisetkin sata vuotta ja siitä eteenkin päin. Ja joka nurkka on täytetty ihanalla vanhalla roinalla, jota jotkut antiikiksikin nimittävät. Meille ne ovat tällaiseen taloon sopivia patinoituneita ja elämää nähneitä kapistuksia.

Työ. Niin, mitä on työ? Onko se kansainvälisen metsäteollisuuskonsernin energiaosaston kehityspäällikkönä olemista vai ympäristöpäällikkönä tepastelua pitkin tehtaita ja sahoja? Onhan se, mutta se on myös arkea itsensä ja perheensä muistaen. Omia arvojaan kunnioittaen ja jättäen käytettävissä olevista tehoprosenteista mahdollisimman paljon itselleen ja rakkailleen. Vaikka sitten niin, että 20 % työlle ja 80 % siihen tärkeämpään. 120 % työlleen antavia kavahdan. Kuinka monta tuntia viikossa sellaisen pienet tytöt näkevät isäänsä viikossa ja oppivatko sellaisen pienet pojat koskaan tuntemaan isäänsä tai äitiänsä?

Terveyttä arvostan ja sitä, että kun terveys on vaakalaudalla, siihen täytyy löytyä ymmärrystä ja hoitoa. Ketään ei saa jättää pelkästään oman sinnikkyytensä tai läheistensä voimavarojen riittävyyden varaan.

Olen siis monenlaista.

Kunta järjesti 7.10.2008 Koisjärven koululla kuulemistilaisuuden koskien Koisjärven koulun mahdollista lakkauttamista. Tunteet kuumenivat tilaisuudessa puolin ja toisin ja ulos astelin monen muunkin kanssa samoin aatoksin: päätös lakkauttamisesta oli jo tehty.

Ilman mitään laskelmia, ilman kokonaisuudentajua, ilman asukkaiden ja vanhempien huomioimista. Toisin sanoen, ilman järjen hiventäkään.

Tilaisuudessa kuitenkin vakuuteltiin, että laskelmat ovat olemassa lokakuun loppuun mennessä ja päätöstä lakkauttamisesta ei ole tehty. Nyt vain haluttiin kuulla asukkaiden mielipide. Kantaansa asiaan kuntalaiset saivat esittää peräti 10.10.2008 asti.

Ja kuinka ollakaan, 10.10.2008 kunnan nettisivuille ja 16.10.2008 Ykkössanomista löytyy teksti:

"10.10.2008

Koisjärven koulun lakkauttaminen

Nummi-Pusulan kunnan sivistystoimessa on valmisteltu Koisjärven koulun lakkauttamista kunnanvaltuuston päätösten mukaisesti syksystä 2007 lähtien. Asiaan liittyvät kuulemistilaisuudet ovat olleet 13.5.2008 ja 7.10.2008. Sivistyslautakunta tekee selkeän ehdotuksen Koisjärven koulun lakkauttamisesta 29.10.2008 olevassa kokouksessa. Sivistyslautakunnan esityslista on nähtävänä kunnan www-sivuilla 24.10.2008 lähtien."

Kuntalaisten mielipiteet vedetään siis vessanpöntöstä alas. Kaavoitustyötä ei tähän sotketa. Rakennus pitää saada myytyä nopeasti. Ja maailma pelastuu!

Koisjärvi on kuin onkin itäisenä osana pääkaupunkiseutua lähimpänä oleva osa Nummi-Pusulasta. Kaavoituksen seurauksena voisi olettaa, että muuttajia tänne tavoitellaan. Ehkä jopa lapsiperheitä ja lisää koululaisiakin saattaisi kuntaan ilmaantua. Niin no, jos eivät ajattele liikaa järjellään ja pidä näppejään erossa tällaisesta "elämyksiä tarjoavasta perheystävällisestä asuinpaikasta", kunnan nettisivujen otsikoita lainatakseni.

Voisin laulaa Kauko Röyhkän tyyliin "tää on paska kaupunki", mutta kun tämä on vain tällainen kirkonkylä.

Olipa harvinaisen mielenkiintoinen ilta viikko sitten Koisjärven koululla. Tilaisuus oli vanhempien ja kyläläisten kuulemistilaisuus koulun lakkauttamisesta.

Lyhyt yhteenveto tilaisuudesta lienee se, että päättäjien taholta lakkauttaminen on jo päätetty, ja nyt vain yritettiin lypsää yleisöstä "oikeaa" vastausta. Tältä tilanne valitettavasti kuulosti. Kun vanhemmat ja kyläläiset eivät lakkauttamista sulata, meni koko tilaisuus kireäksi kinasteluksi. Verenpaine nousi puolin ja toisin. Kuukauden virassaan ollut koulutoimenjohtaja ei kiihtymykseltään saanut hengitettyä, veltto kunnanjohtaja seisoi sanojensa takana kumarassa ja huonoryhtisenä ja yleisö kävi kuumana. Kaikki poistuimme pihisten ja posket punaisena tilaisuudesta.

Mitä jäi käteen? Päätöksien teossa puuttuu täydellisesti kokonaistilanteiden taju. Nummi-Pusulan itäisten osien kaavauudistus on meneillään, mutta sen valmistumista ei haluta odottaa, vaan koulun lakkautuspäätös on saatava aikaiseksi tämän valtuustokauden aikana. No, mitäs sitten, kun kaava valmistuu? Itäiset osat ovat kuin ovatkin lähimpänä Helsinkiä ja sitä kautta Nummi-Pusulan houkuttelevimpia alueita. Jos asuntotontteja saadaan Koisjärven suunnalle kaavoitettua, ja joku sinne vielä muuttaisikin, niin odotettavissa olisi mitä todennäköisimmin lisää lapsiperheitä ja lisää koululaisia. Tulevaisuudessa kuulemma vähenevän oppilasmäärän sijasta saattaakin olla mahdollista, että oppilasmääräKoisjärvellä vakiintuu tai jopa kääntyy kasvuun. No, mitäpä voi olettaa alueen vanhempien siinä vaiheessa sanovan? Mahtaisiko olla kaukaa haettua, että kylälle vaaditaan omaa koulua? Ja kun edellinen on muka vanhana ja kalliina ylläpidettävänä myyty pois, niin kunnan onkin pakko rakentaa kylälle kalliilla uusi koulu.

Samoin kellään ei ollut esittää mitään laskelmia siitä, mitä kunta todellisuudessa koulun lakkauttamisella säästää. Ylläpitokulut jäävät pois ja ilmeisesti kahden opettajan palkka, mutta mitä maksaa oppilaiden kuskaus kauemmaksi? Entä isompien koulujen ryhmäkokojen kasvattaminen, kuinka monta kouluavustajaa tai uutta opettajaa sitten tarvitaankaan?

Muutenkin kyläkoulujen lakkauttaminen on vaarallinen tie. Kyläkoulussa ryhmäkoot ovat sen kokoiset kuin on lapsia eli suhteellisen pieniä ja ryhmäkoot pysyvät sen kokoisina kuin kylältä lapsia löytyy. Isommissa kouluissa ryhmäkoot ovat tällä hetkellä mitä ovat, mutta kun opetustoimen säästöt on kyläkoulujen osalta tehty, eikä niitä ole enää lakkautettavana, on aika selvää, että katse kohdistuu niihin jäljellä oleviin isoihin kouluihin. Ryhmäkokoja isommiksi, opettajia pois... Vaarallinen, vaarallinen kehityssuunta ja siksi seisonkin henkeen ja vereen kyläkoulujen kannattajana. Pienempi, turvallisempi opetusympäristö, jossa koulukiusaamiseen ja lieveilmiöihin on pienessä koulussa aina helpompi puuttua. Hyvinvoivempia lapsiahan tähän kuntaan ei johto tunnu haluavan.

Koisjärven tapauksessa on myös ihailtavaa se päättäväisyys ja talkoohenki, mikä kyläläisillä ja paikallisilla yrittäjillä on. Miksi tämä tarjolla oleva työpanos ja yhteistyökyky halutaan rikkoa? Kuinka hyvää mainosta kunnalle tällainen kaikkia osapuolia tyydyttävä tempaus olisikaan! Mutta ei, ilman lainvoimaa oleva talouden tervehdyttämisohjelma on ajettava läpi, maksoi mitä maksoi. Kuntalaisten tyytyväisyyttähän ei voi mitata euroilla. Paitsi sitten, kun muuttavat naapurikuntaan ja verorahat siirtyvät toisen kaupungin kassaan. Entäpä ne saamatta jäävät uusmuuttajat, jotka eivät kunnan palvelutason, veroprosentin ja sekaisin olevan johtamisen takia halua tänne muuttaa...

Juu, laput silmillä eteenpäin. Kunnanjohtajakin taitaa odottaa potkuja minkä lie etuisuuksien takia. En tiedä, haiskahtaa ja paljon.

Julkisuuteen tulleet epäselvyydet kunnan päätöksenteossa saavat raivon pintaan. Kuinka nykyisellä kunnanjohtajalla on pokkaa puhua itseään koko ajan syvemmälle suohon ja jatkaa silti kuin mitään ei olisi tapahtunut? Epäselvyyksien tutkinnalle on juuri nyt huutava tarve.

Muutenkin kunnan johtamiskulttuuri kaipaa todellakin vallankumousta ja demokratian palauttamista. Kuntavaalit 2008 onkin kulminaatiopiste kunnan historiassa. Lähtevätkö tyytymättömät kuntalaiset sankoin joukoin vaaliuurnille uudistamaan valtuustoa: niitä, jotka viime kädessä tekevät koko kuntaa ja kaikkia kuntalaisia koskevia päätöksiä.

Selvääkin selvempää on, että yrityksemme Nummi-Pusula on kriisissä. Tämän yrityksen johtoon voimme jokainen vaikuttaa, ja sitä kautta saada yrityskulttuuriimme muutosta. Päätöksentekoon on saatava läpinäkyvyyttä, omat lehmät on nostettava pois ojista ja mielellään ne toiset jalat haudastakin. Nuorennusleikkauskaan kun ei valtuustossa olisi pahitteeksi.

Itse olen yritysmaailmassa ollut mukana edunvalvonnassa, nytkin sille taidolle on hyötyä, mutta kansainvälisen pörssiyhtiön etujen sijasta on aika valvoa kaikkien nummipusulalaisten etua.

*aaaaargggh*

Jep, helpotti, hetkeksi.

Ja lopuksi vielä pari vaalikonetta lisää:

Terveydenhuollon vaalikone: http://www.terveydenhuollonvaalikone.fi/
Sosiaalinen vaalikone Facebook-käyttäjille: http://apps.new.facebook.com/sosiaalinenvaalikone/

Eli 24 yötä "jouluun" ja viralliseen vaalipäivään.

Vaalikoneiden täyttely jatkui yömyöhään ja jatkuu tänään. Eilinen vaalipaneeli meni oikein hyvässä hengessä, sain esiteltyä itselleni tärkeitä teemoja ja lehdistökin oli paikalla. OAJ:n järjestämässä tilaisuudessa olisi saanut olla yleisöä enemmän, mutta keskustelua riitti ja tämä oli erittäin hyvä lähtölaukaus tuleville viikoilleni.

Omat vaaliteemani eli itselleni tärkeimmät asiat ovat löytyneet helposti. Tärkeimpänä tietysti Nummi-Pusulan nykymenon muuttaminen kunnallisessa päätöksenteossa. Demokratia on tällä hetkellä vedetty vessanpöntöstä alas. Oman edun tavoittelu, salailu ja kertakaikkisen omalaatuinen päätöksentekokulttuuri on todellakin korkea aika remontoida uuteen uskoon. Vallankumous on siis näissä vaaleissa kuntalaisten, äänestäjien, käsissä.

Yhtä tärkeänä pidän kunnan peruspalvelujen turvaamista vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa. Jo perusterveydenhoidon puolella on raakoja puutteita lääkäripulan takia. Päivystysaikoja saa monien viikkojen päähän, terveydenhoitajalle ei pääse kuin ajanvarauksella ja akuutissa tilanteessa vaihtoehdoksi jää vain lähtö päivystykseen Lohjalle. Matkaa tulee, liikkuminen ei ole kaikille mahdollista ja 15 euron päivystysmaksu ei houkuttele.

Mielenterveyspalveluja kunnassa ei juurikaan ole. Ostopalvelut ja puolitoista päivää erikoissairaanhoitajaa olisi viikottain tarjolla. Perheneuvontaa ei ole tarjolla Lohjan irtisanottua sopimuksen. Kunnan hyvinvointi lähtee asukkaiden hyvinvoinnista ja tästä meillä ei ole varaa tinkiä, ei näin paljon kuin tällä hetkellä.

Omaishoitajien taloudellinen turva ja jaksaminen on kunnalle myös elintärkeä asia. Kunnassamme on koko ajan enemmän vanhuksia, ja omaishoidon sijasta vaihtoehtona olevat laitospaikat eivät ole edes euroja ajattelevalle kunnan kassaa katsovalle mikään houkutteleva vaihtoehto. Kuukauden omaishoidon tuella ei montaa päivää laitoshoitoa kustanneta. Omaishoidon tukeminen on turvattava Karviaisessakin ja omaisten jaksamisesta pidettävä huolta. Vaikeissa tapauksissa osa kuukaudesta kotona ja osa kuukaudesta laitoksessa on myös suositeltava vaihtoehto tukeakseen omaisten jaksamista. Tämä on edelleen kirstunvartijallekin huimasti parempi vaihtoehto kuin laitospaikka koko kuukaudeksi potilaalle ja pahimmassa tapauksessa myöskin häntä voimavarojensa loppuun asti hoitaneelle omaiselle.

Se tästä paasauksesta ja loppuun linkit tähän asti täyttämilleni vaalikoneille:

IRC http://irc-galleria.net/vaalikone.php

Yle http://www.yle.fi/vaalikone08/vaalikone.php

MTV3 http://www.mtv3.fi/kunnallisvaalikone/

Osallistukaa, kommentoikaa, vaikuttakaa.

Gallerian koneen kysymykset on nyt ruksittu. Eihän tuota edessä olisikaan enää kuin Ylen, MTV3:n, Hesarin, Terveydenhuollon, Linux-käyttäjien ja Animalian koneet. Niin ja totta kai feissarissakin on oma kone. HUOH. Montakohan päivää tähän täyttelyyn menee??

Täytyy varmaan linkittää koneet, kunhan olen savotasta selvinnyt. Nooo, onneksi eivät työt häiritse vapaa-aikaa ;-)

*napunapunapunapu*

Eilen oli vaaliryhmämme valokuvaus ja samalla tsekattiin, kuka on käytettävissä missäkin keskustelutilaisuudessa. 1.10. minua pääsevät tenttaamaan kunnan opettajat Oinolan koululla. Lehti-ilmoittelua, kustannuksia ja teemoja myös vähän mietittiin.

Niin, selvennyksenä sen verran, että asuttuani vuoden Nummi-Pusulassa, alkoi nykymeno hirvittää sen verran, että änkesin itseni mukaan vaalilistoille. Vasemmistoliiton listoilta löytyykin siis numerolla 71 sitoutumaton rouva, joka on löytänyt monta aihetta, joista naputtaa jatkossakin. Jos demokratia on vedetty vessanpöntöstä alas ja kunnan nykyjohto joutuu puolustelemaan tekemisiään ontuen, niin muutoksen aika on tosiaan tullut. Vallankumous? Vaikka!

Hihasta saa nykiä, minä kuuntelen ja sen jälkeen myös toimin. Pääseepähän ukkokin helpommalla, kun puran kiukkuni kodin ulkopuolelle ;-)

Joitain itselleni tärkeimpiä asioita olen jo listaillut ja taustatyötä tehnyt. Tasaiseen tahtiin tulen niitä rustailemaan tännekin. Näkymisiin!