Nuo kasvot, jotka sulaa menneisyyteen. Kaikki nimet kyllä muistan, ne jotka jättäneet on elämääni jotain. Joku ehkä pienen muiston, jota ei voi unohtaa. Vaan toiset heistä paljon mulle antoi, en sitä aina huomannutkaan. Ne nimet kyllä kirjastani löydän, jota mukanani kannan aina sydämessäni. Niin moni saa siihen nimen kirjoittaa, vaan monet hennot jäljet on helppo unohtaa. Ne vain haalistuu ja viimein itsekseen katoaa. Ne sivut käyttää voi uudestaan. Niin moni jätti jälkeensä vain tyhjää, mutta mukanaan vei paljon. Ne kirjastani repiä pois tahtoisin, mutta silloin niin kuin käden itseltäni leikkaisin. Niin moni saa siihen nimen kirjoittaa, niin monet hauraat muistot vie tuuli mukanaan. Vaan jotain kyllä säilyy, jota ei voi unohtaa. Ei sydänveri pois haihdu milloinkaan! On vielä aikaa...niin kauan kun vain tilaa kirjassani on...!