IRC-Galleria

Nuoruus on sitten hylänny mut lopullisesti...ei vaan yhtään tunnu siltä! Onneks elettyä ja elämätöntä elämää ei lasketa kalenterista, vaan hetkistä! Elämä on muistoja ja unelmia! Eli vuoristorata jatkaa kulkuaan...:)

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
Ja mielen vapaus ja mielen vapaus

On vapautta kuunnella metsän huminoita
Kun aamuinen aurinko kuultaa kallioita
Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä

Tää yö taas oltiin vaan ja hengailtiin, kun lehtee ooteltiin! Oli taas ihana työyö! Lehti pitäs olla kuuteen mennessä jaettuna, mutta entäs jos se tuleekin painosta vähän ennen seittemää...kas siinäpä pähkinä! Toisaalta ei voi taas syyttää kun itteensä...kuka käskee pyytää vapaayöks lisätöitä! Ainoo lohtu on, että odotusajasta saa kiitettävästä lisää liksaa...niin ja se, että nyt pääsee vihdoinkin nukkuun :)

Ihminen voi antaa asioita anteeks, jatkaa eteenpäin, olla onnellinen, päästä yli, mutta on olemassa asioita joita ei voi unohtaa koskaan! Ne luulee unohtaneensa, mutta kun ne palaa mieleen jostain alitajunnan syövereistä, niin ne sattuu aina yhtä paljon! Aika katoaa ja hetket tulee luo aina samanlaisina, muuttumattomina, tuoreina! Kipu ei kai katoo koskaan, jos se on tarpeeks syvällä sydämessä...!

Nuo kasvot, jotka sulaa menneisyyteen. Kaikki nimet kyllä muistan, ne jotka jättäneet on elämääni jotain. Joku ehkä pienen muiston, jota ei voi unohtaa. Vaan toiset heistä paljon mulle antoi, en sitä aina huomannutkaan. Ne nimet kyllä kirjastani löydän, jota mukanani kannan aina sydämessäni. Niin moni saa siihen nimen kirjoittaa, vaan monet hennot jäljet on helppo unohtaa. Ne vain haalistuu ja viimein itsekseen katoaa. Ne sivut käyttää voi uudestaan. Niin moni jätti jälkeensä vain tyhjää, mutta mukanaan vei paljon. Ne kirjastani repiä pois tahtoisin, mutta silloin niin kuin käden itseltäni leikkaisin. Niin moni saa siihen nimen kirjoittaa, niin monet hauraat muistot vie tuuli mukanaan. Vaan jotain kyllä säilyy, jota ei voi unohtaa. Ei sydänveri pois haihdu milloinkaan! On vielä aikaa...niin kauan kun vain tilaa kirjassani on...!

Mut Doris oli toisenlainen, Doris oli reissunainen. Hän sydämeni mukaan otti ja rintaan jätti tuskan viiltävän. Ei menneisyys tuu koskaan takasin, mutta joskus on vaan niin HELVETIN ikävä! Elämä on!

Mene Wikipedian nettisivuille ja etsi syntymäpäiväsi (esim. 12. lokakuuta). Etsi kolme tapahtumaa, jotka tapahtuivat kyseisenä päivänä sekä kolme syntymää, kolme kuolemaa ja kaikki juhlapäivät.

Tapahtumat:

1184 eaa - Legendan mukaan kreikkalaiset tunkeutuivat Troijaan "Troijan hevosen" avulla.

1877 - Venäjän-Turkin sota (1877–1878) alkoi Venäjän julistettua sodan Ottomaanien valtakunnalle.

1981 - Ensimmäinen IBM PC esiteltiin.

Synttärit:

1934 - Shirley MacLaine, amerikkalainen näyttelijä

1942 - Barbra Streisand, amerikkalainen laulaja ja näyttelijä

1952 - Jean-Paul Gaultier, muotisuunnittelija

Kuolleet:

1342 - Paavi Benedictus XII

1731 - Daniel Defoe, englantilainen kirjailija

1982 - Ville Ritola, suomalainen kestävyysjuoksija

On vihdoinkin se kauan odotettu päivä, että pääsee lähteen sinne, missä ei tartte ajatella työasioita eikä muutakaan arkista. En vaan meinaa tajuta, että oon tosiaan lähössä kohta. Taas pääsee tekeen legendoja, muistoja, toteuttaan unelmia ja varastaan hetkiä elämältä. Suorastaan IHANA olotila!!!!!!!!!!!

Lomafiiliksissä Minski

ps. Melinda, ei oo enää pitkä aika kun nähään :) :)...äkkiä se aika menee

On taas tullu todistettua, että elämä itsessään osaa aina yllättää ja säilyttää oman vankkumattoman tasapainonsa. Vuorokauden sisään oon saanu kuulla uutisen syntymästä ja kuolemasta. Elämän kaks suurinta mysteeriä kohtas jälleen toisensa mun elämässä. Molempien edessä olo tuntuu niin voimattomalta. Kumpikin tulee aina yllättäen eikä niihin voi valmistautua. Lisäks on vielä toinen vuoden muutoskuukausista, jolloin on aina mahdollisuus uudelle, mutta myös suurin mahdollisuus menettää.

Elämän edessä hämmennyksissä kauniissa elokuun yössä

Minski

Jotkut ihmiset sanoo, että ihminen on aikuinen sillon, kun se ajattelee ensin ja tekee vasta sitten. Ton määritelmän mukaan musta tuskin koskaan tulee aikuista. Tänään onnistuin taas todistaan sen jättämällä käteni sähköportin väliin (ja ihan omaa tyhmyyttäni)! Oli lähellä, ettei käsi menny kokonaan tohjoks, mutta kipee se silti on! No, tulipahan taas hankittua vähän lisämaustetta tälle viimeselle työviikolle ennen kesälomaa (ettei elämä pääsis käymään liian tylsäks)!

Se on outo juttu, että kun on ollu pitkän putken töissä, niin ei meinaa millään tajuta, ettei tarvikaan lähtee yöllä mihinkään! Nauti tässäkin nyt sitten vapaasta...! Kesälomaan on onneks enää 11 yötä :) (kuinkakohan siihen sitten osaa suhtautua?)!!!!