Alotettiin hallinta treenillä. Paikalla olo oli ensimmäinen etappi. Jätin Bean perusasennosta istumaan ja kävelin 15 askelta. Bean mielestä oli kovin omituista kun ihan siinä vieressä, täysin vieraassa paikassa, oli uusia kavereita... Nosti persiin ja seisoi, käskin sen etäältä istumaan ja likka istui loppuajan kiltisti.
Sitten olikin luoksetulo. Jätin likan perusasennosta paikalle istumaan, kävelin 30 askelta, odotin hetken ja kutsuin. Tyttö tuli vauhdikkaasti ja tiiviisti eteen, josta käskin sen perusasentoon. Otettiin myös lyhyempänä luoksetulo, jolloin toi paukapää hidastelee<totinen> Sitten mä ryntäilin sitä karkuun kun hidasteli ja en edes vaatinut asentoa, vaan palkkasin kun tuli vauhdikkaasti.
Seuraavana oli vuorossa eteen lähetys, jota me ei olla ikinä tehty, kun en ole ajatellut pk-puolelle suunnata. Noh, aloitettiin muutamalla metrillä, käskysanaksi tuli "mene". Hienosti likka kirmas ja pääsi palkkakupin luokse<tuuletus>Seuraava oli vähän pidemmällä matkalla. Otin Bean perusasentoon, odotin kontaktia ja annoin käskysanan "mene". Likka kirmas palkkakupille vauhdilla<hymy> Otettiin vielä muutama kerta ja hienosti meni. Nyt aletaan tokoilun jälkeenkin ottaa tota.
Myöhemmin Bea pääsi raunioille pelastamaan kolme ihmistä. Ihmiset oli ihan maailman ihanimpia, niiltä sai lihapulliakin<virne> Tyttö liikkui hyvin raunioille, ainut vaan että astui piilon kannelle, joka rämähti ja säikkyi sitä vähän. Sen jälkeen liikkui paljon varovaisemmin, mutta ihan innokkaasti. Työsti kivasti ihmisen hajua ja ihan selvästi tunnisti sen<hymy>
Treenin jälkeen jäätiin vielä harjottelemaan telineitä ja käveltiin kasoilla, että tottuisi. Tyttö meni tikkaita, rappusia, puomeja, kaltevia tasoja, pilkko pimeisiin luoliin, huterille tasoille, talon katolle, metallisia alustoja ja kaikkea mahdollista<tuuletus> Joissain (kuten kaltevissa) sai tehdä vähän töitä rohkaisun kanssa, mutta voi sitä riemua, kun se selviytyi ja osasi<tuuletus>Likka oikein uhkui itsevarmuutta sen jälkeen<sydän> Äitin pieni pelastuskoira<rakas>
Ainiin; ohajaaja sanoi hallittavuusosiossa, että on liikuttavaa, miten innokkaasti ja ilosesti Bea tekee töitä mun kanssa<hymy> Se oli mahtavaa kuulla.
ainiin, numero2: Otettiin Bean kanssa myös hyppyestettä, vähän sen säkää korkeempaa ja siitä vielä vähän korkeempaa: hyppäs hienosti! Jätin sen esteen toiselle puolelle ja kävelin itse toiselle puolelle estettä. Sitten kutsuin sen ja sanoin esteen kohdalla "hyppy". Meni tosi hienosti, vaikka ei totakaan oltu ennen edes kokeiltu<hymy> Piti vielä A-este kokeilla. Senkin likka meni ihan tosta noin vaan. Hitsi mikä pikku-orava toi on<xD>