Elokuu. Tämä on lopun alkua. Minun elämäni kuluu liian nopeasti. Aina kun kesä on mennyt, pyörähtää mittariin vuosi lisää. Saisinpa jarrutettua! Mutta koska en enää ole yksin, vauhtia on vain kiristettävä.
No, onneksi sovittiin kaverin kans et ollaan 21-vuotiaita ja siitä ei lipsuta.
Mutta määräaikaishuoltoja tässä on alettava tehdä. Alkaa olla jo pintavikoja. Kulutus on ollu aina suurehko ja aamukäynnistykset hankalia. Peräkin roikkuu.