IRC-Galleria

Tekis kyllä mieli sanua nuille nykyajan morsiamille, jokka repppii ressiä häistään, että äläkää ny hermostuko, tullee ne toiset ja vielä kolomannetki häät.

Leikkasin just ennen puoltayötä otsatukan itelle. Epätoivoista, ja nyt mä vasta mummolta näytänki.. Mut tulipahan tehtyä jotain. Tämmöistä tukkaa ei muuten saa kukaan kampaaja aikaan, kyl siihen tarvitaan koiran sakset, pikkuhiprakka ja pesuhuoneen valo. Persoonallinen? Ehdottomasti!

En osaa enää juhlia. Synttärini olivat maailman tylsimmät. Heräsin puoli seitsemältä, kun wuhku otti yövuorosta palaavan Hipsun iloisena vastaan. Sitten alkoi pommitus. Sain 2 tekstaria. Anoppi onnitteli syntymäpäivän johdosta ja ssallaa kyseli möisimmekö vanhoja vaatteitamme kirppiksellä. En olisi nukkunut kuitenkaan, sillä Hipsun aamulenkki venyi yli tunnin mittaiseksi. Huolestuin, onhan se nyt jo ylireippautta juosta tunti koiran kanssa kun saisi nukkua. Mutta syy olikin romanttinen...
Hipsu ja wuhku palasivat, he olivat käyneet marketeilla! Hipsu ojensi ostamansa synttärilahjan; dvd-leffan ja kaksi arpaa. Pyyteli vielä anteeksi kämäistä lahjaansa ja lupaili ostavansa paremman. Mutta minähän en ole materialisti! Can´t buy me love, tiesivät jos kuuskytlukulaiset...
Kävin pikaisesti salilla ja olisin shopannut (Hipsun kortilla!) jotain kivaa itselleni, mutta satoi kuin ämpäristä kaataen, niin juoksin Anttilaan ja ostin keksejä, juustoa ja mikropizzoja. Mielikuvitus näemmä katoaa vuosien karttuessa...
Pikkusiskoni hyppäsi samaan bussiin ja körötimme meille. Keskustelimme maailmankirjallisuudesta (3 minuuttia) ja juorusimme (3 tuntia). Poikaystävä korjasi Munin kyytiinsä ja minä painelin lenkille wuhkun kanssa.
Olisin halunnut vaihtaa pari kukkaa isompaan ruukkuun, käyttää matot ulkona ja tiskata. Mutta enpä jaksanut, vaan avasin Munin tuoman viinipullon ja rojahdin sohvalle katsomaan leffaa.

ymmärtäkää, että haluan paapoa ja neuvoa teitä, koska lapseni on siellä ja minä täällä. Äitigeenini on aktivoitunut. Ja minulla on liikaa aikaa.

Elokuussa ahdisti lopun alku. Syyskuussa voi ottaa rennommin, koska kesä on jo menetetty. Tosin sekin on suhteellista, sillä syyskuu on maapallolla keskimäärin lämpimin kuukausi.

Kaikkea, mitä mulle sanot, voin käyttää sua vastaan!

Katson maailmaa kuin Idols-tuomari ehdokkaita: "Kaikkea sitä saatana näkee ja kuulee..."

Dieetistä sen verran, et oon ruvennu syömään kaurapuuroa aamiaiseksi ja välipalaksi. En osaa juoda kahvia ilman keksiä tms, joten ostin keksilootan ja päätin et syön 2 kahvin kans ja kahvit juon vain aamulla. Toiminu jo kolme päivää. Selitys ei ole mahtava itsekurini, vaan se, et Hipsu syö keksit sitä mukaa kun niitä kaupasta kannan, joten niitä ei ois jäljellä enää yhtään jossen ois piilottanu kahta aamukeksiäni kaapin perälle.

Elokuu. Tämä on lopun alkua. Minun elämäni kuluu liian nopeasti. Aina kun kesä on mennyt, pyörähtää mittariin vuosi lisää. Saisinpa jarrutettua! Mutta koska en enää ole yksin, vauhtia on vain kiristettävä.


No, onneksi sovittiin kaverin kans et ollaan 21-vuotiaita ja siitä ei lipsuta.

Mutta määräaikaishuoltoja tässä on alettava tehdä. Alkaa olla jo pintavikoja. Kulutus on ollu aina suurehko ja aamukäynnistykset hankalia. Peräkin roikkuu.

Kannatan juoruilua -epävirallista reittiä saa extratietoa

Dannu on nyt sitten n. puolet kuukaudesta Tahkokankaalla. Oli vähän haikeaa viedä hänet sinne, mutta hoitajat olivat aivan oikeasti niin herttaisia, että lähdin sieltä hyvillä mielin.

Kuiskasin Danielin korvaan lupauksen huolehtia hänestä aina.