Olen käynyt Danielin luona viimeksi sunnuntaina. Nyt on jo semmoinen ikävä, että menen vaikka kasvosuojus päällä ettei flunssa tartu. Tiedän, että Dansku on hyvässä hoidossa, mut silti ajattelen iltaisin, että tunteekohan hän itsensä hylätyksi.
Aloitin tänään kuukauden herkkulakon. Ehkäpä se kestää paremmin kun kuulutan sen kaikelle kansalle. Hipsu ainaki muistuttaa, jos repsahdan.