huomenna on viimeinen työpäivä. piti olla jo tänään ja olisikin ollut, mutta lupauduin sitten vielä huomenna menemään kun se täti kysyi. ei siellä varmaan mene kuin pari-kolme tuntia kuitenkaan. mut herätys 5:10 ;<<<. viime yönä en edes nukkunut kun nukuin vahingossa eilen töiden jälkeen 8 tunnin päiväunet. way to go, laura. tänään on pakko leipoa, loppuu muuten aika kesken.
aika tosin loppuu joka tapauksessa kesken. olen tässä viime aikoina huomannut, etten oikein tule toimeen ajan kanssa. en pysty hallita. aika menee aivan liian nopeasti. tahtoisin, että olisi vieläkin kesä. parin viikon päästä on jo vuosi 2006. jotenkin toisaalta karmii, kun en tiedä, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. nyt kun kaikki tuntuisi olevan niin hyvin, että en oikeastaan mitään muutoksia tahtoisi, ainakaan mitään kauhean suuria ja negatiivisia. mutta niin, turha kai sitä on jotain tulevaisuutta pelätä, itsehän siihen enimmäkseen pystyy vaikuttamaan. Parin päivän päästä alkaa päivä pidentyä ja valo lisääntyä, tulee kevät ^^. olen vasta kahtena keväänä tosissani nauttinut keväästä, ennen inhosin sitä loskaa ja koiranpaskan hajua. täytyy vain osata nähdä asiat eri tavalla.
uuden vuoden paikkeilla tulee aina mietittyä kulunutta vuotta. asiat ovat muuttuneet aika lailla siitä, mitä oli tasan vuosi sitten. ja vuoden aikana on ehtinyt tapahtua ihan hirveästi juttuja, varmaan enemmän kuin minään muuna noin lyhyenä aikana elämässäni.
torstaina pitäisi lähteä kokkolaan kotikotiin. toisaalta kivaa ja jee, mutta toisaalta en ehkä juuri nyt ole sillä tuulella. olisi edes muutama päivä enemmän aikaa ennen sitä. aikomuksenani on viipyä 28. tai 29. päivään asti. voi tosin olla, että palaan jo tapaninpäivän tienoilla, jos alan tahtoa kotiin jo silloin. kuitenkin jokseenkin ahdistavaa viettää siellä ahtaassa kämpässä niin monta päivää, minulla ei ole siellä edes omaa huonetta enää ja tarvitsen kuitenkin sen omarauhakiintiöni. ja tulee kuitenkin ikävä poikaa. mutta katsotaan nyt.
sain siitä tiedotusopin tentistä nelosen, enkä vieläkään voi käsittää. kirjoitin huonoja esseitä. muistan miljan ja paukkusen kieltäneen tekemästä niitä asioita, joita tein, koska en jaksanut miettiä muuta tapaa ilmaista jokin asia. ja kun ne eivät sisällöltäkään olleet mielestäni niin hyviä. mutta enpä nyt valittamaan ala, kyllä huikurikin niistä vastauksista olisi yhdeksän miinuksen antanut. on vähän ikävä lukiota. siellä oli niin yksinkertaista ja abivuonna oli jotain hauskinta ikinä. jotenkin kummalliselta tuntuu edes ajatella, että sitten kun joskus jonkun koulun aloitan, niin kaikki kaverini eivät olekaan samasta oppilaitoksesta. toisaalta se on hyväkin. jos koulussa on ihmiset semmoisia, ettei niiden kanssa tule toimeen tai jos ne ovat niin tyhmiä/tylsiä/ääliöitä/vastenmielisiä, niin onpahan kuitenkin oikeitakin kavereita, eikä niiden kanssa ole pakko hengailla.
olisi paljon lukemista, lainasin kirjastosta sofi oksasen baby janen ja voisin aloittaa lukemisen niihin englannin pääsykokeisiin jo silleen alustavasti. ja onhan noita kirjojakin tullut viime aikoina ostettua, voisi joskus lukeakin niitä.
pitäisi myös paketoida lahjat. ja nyt jumalauta siivoamaan keittiötä vielä kun on energiaa edes vähän.