Morjes taas rakas matkapaivakirja :D
Eli nyt ollaan palattu taas tanne vaimon kotikylaan Haiphongin liepeille, lennettiin HCM Citysta vajaan kahden tunnin lento Vietnam Airlinella eilen illalla. Reissuhan meni sitten viime kirjoittelun siten etta kun lahdettiin viime sunnuntaina pois junalla Hoi Anista kohti Nha Trangia, saa meni huonoksi.
Nha Trangiin saavuttaessa oli kaatosade. Siina menikin pari paivaa Nha Trangissa hotellissa (Vien Dong-niminen perus kolmen tahden mesta), kun ei paljoa huvittanut lahtea ulos :( Pari kertaa kaytiin syomassa hotellin lahella olevissa rafloissa ja yksi huikea, jopa vartin pituinen kavely ilman sadetta tehtiin kaupungin kuusi kilometria pitkalla hiekkarannalla. Tosin rannasta ei paassyt paljon nauttimaan, uimisesta puhumattakaan (metrin korkuiset aallot veivat fiiliksen). Katujen lainehtiessa vedesta, tehtiin taksilla reissu Meritieteellisessa instituutiossa/museossa kaupungin laitamilla, joka oli ihan hauska paikka (ja suomalaisessa mittapuussakin katsottuna tasokas). Paikalla nahtiin alyton maara erilaisia elavia kaloja, haita, kilpikonnaa, ja kalojen yms merenelavien luurankoja ja kuivattuja ruhoja jne. Ehka hienoin oli reilu 20-metrisen valaan luuranko joka oli kyl aika massiivinen.
Nha Trangista ei siis paljoa jaanyt kateen, ja onneksi oltiin jo buukattu etukateen junaliput Ho Chi Minh Cityyn (eli Saigoniin). Juna sinne kesti noin 7 tuntia ja perille saavuttaessa mentiin heti taksilla vaimon sedan talolle joka sijaitsee lahella Dam Senin vesihuvipuistoa, kaupungin lansiosissa. Seta otti meidat kahdeksi yoksi asumaan hanen taloonsa ja yllapito oli vietnamilaiseen tapaan hyva. Hanen perheensa koostui vaimosta ja kahdesta pojasta, mutta talossa asui myos pari hanen firmansa tyontekijaa. Hanella on vesifirma eli tekevat pullotettua vetta. Kyselin kuinka monta vastaavaa firmaa Saigonissa on ja kuulemma noin 500, no onhan se ymmarrettavaa kun puhutaan n 8 miljoonan ihmisen kaupungista ja kaikki juovat pullotettua vetta...
Seuraavana paivana kaytiin tekemassa vaimon kanssa sightseeing touri kaupungin ytimessa, sateen jo rauhoittuessa enaa satunnaiseksi. Paikallinen bussisysteemi toimi hyvin ja oli fiksun hintainenkin (jonkinlainen seutulippu 2000 dongia per hlo eli n 10 senttia). Saigonin ytimen ehti nahda aika hyvin noin viiden tunnin kavelykierroksella, koska keskustan paa nahtavyydet ovat suht lahella toisiaan. Kaytiin mm Ho Chi Minh City Museumissa ja War Remnants Museossa, joka oli todella pysayttava paikka. Sotamuseon piha oli taynna jenkkiarmeijan sotakoneistoa, ajoneuvoista lentokoneisiin ja tykkeihin. Museon sisalla oli graafisesti todella voimakasta settia, eli kokoelma Vietnamin sodan aikaisista julmuuksista ja tuhosta. Taytyy sanoa etta vaikka on minkalaisia Ramboja yms leffoja nahnyt, nama julmat real life valokuvat ja sodan aikainen materiaali aiheuttivat kevytta pahoinvointia...
Ja sitten viela se kuuluisa HCMC:n liikenne! Siis ihan uskomatonta settia, kun lahdettiin iltapaivaruuhkan aikaan pois keskustasta. Kadut olivat kirjaimellisesti taynna ihmisia hondien, autojen ja bussien kyydissa. Onneksi sai seurata tuota kaaosta turvallisesti bussin kyydista, jalkaisin ei olis ollut mitaan asiaa kadulle. Wanha, mutta paikkansa pitava vertaus muurahaispesaan sopii hyvin kuvaamaan Saigonin liikennetta :D
Tosiaan reissu Hanoista HCM cityyn oli ihan onnistunut tournee, ottaen huomioon pienet riesat kuten flunssan ja lopussa olleet kovat sateet. Keskisen maan kaupungit Hue ja Hoi An olivat reissun parhaat palat joissa oli paljon mielenkiintoista nahtavaa ja parhaat sapuskat seka hinta-laatusuhde oli muutenkin kohdallaan. Oli mielenkiintoista huomata etta Vietnam on paaltapain katsottuna ihan samanlainen pohjoisesta etelaan mutta silti paikallisia eroja on havaittavissa, rakennustyylista ruokakulttuuriin. Kaikkiaan oli ok ensikosketus Vietnamiin eli viela jai paaaljon nahtavaa seuraaville reissuille, ehka eniten tekisi mieli kayda ihan pohjoisosissa Sapassa (Vietnamin Lappi) ja aivan etelassa Phu Quocin paratiisisaarella. No mutta eipa menna asioiden edelle, katsotaan...
Tosiaan lisaa mietteita ja syvempi, ehka jopa mietteliaampi loppuanalyysi Vietnamin maasta seuraa viela, mutta viela ei ole sen aika. Nyt otetaan viela loysin rantein, paluu Suomeen pain on 17. paiva eli ensi keskiviikkona, joten pidennetty viikonloppu ehditaan viela olemaan taalla kotikylassa perheen riesana :)
Vesku, Pha Le / Vietnam, 12.9.08