IRC-Galleria

Ensimmäistä päivää töissä isyysloman jälkeen, eikä edes väsytä! Mukula nukkui viime yönä uudet ennätykset, kuusi tuntia putkeen. Sitten päätettiin herättää se puoliväkisin syömään. Uudet vanhemmat, pikkuisen pitää olla huolissaan. Tyttö imaisi pullollisen maitoa ja jatkoi uniaan, aivan mahtava tapaus. Paino kasvaa kohisten ja kaikki sujuu muutenkin loistavasti. En olisi uskonut, että lapsi voi olla noin kiltti ja helppo. Kitinää aiheuttaa ainoastaan nälkä ja paskat vaipassa. Hiukkasen kyllä hirvittää, että tää on vain tyyntä myrskyn edellä...

Eilen meille sitten syntyi neljä viikkoa etuajassa terve pieni TYTTÖ-vauva. Oli meinaan hiukkasen hämmästynyt ilme ihan kätilöä myöten kun ei sillä niitä munia ollutkaan. Parempi näin, minulle ei ollut mitään väliä sukupuolella ja vaimoni toivoi tyttöä, joten... :-)

Synnytys sujui hienosti ja ainakin minun mielestäni helposti (itse synnyttäjä on varmasti toista mieltä) Varsinainen ponnistusvaihe kesti ainoastaan viitisentoista minuuttia. Kun minulla oli puoli tuntia vanha tyttäreni sylissäni ja annoin hänelle tuttipullosta maitoa (pieni, pitää syöttää kovasti), niin..... :-)

Kotona saatiin kaikki suurin piirtein valmiiksi ennnen yllätyssynnytystä, jotain viimeistelen tässä kunhan joudan. Lastentarvikeliike sai toimitettua ne Emmaljungat nopealla aikataululla, isofix-kiinnike olikin naurettavan helppo laittaa autoon kiinni jne jne.

Empä tienytkään, että lastenvaunuihin saa alumiinivanteet??? No meidän vaunuissa sellaiset on :-) Olipa hyvä, ettei tarvinnut maksaa itte noita vaunuja, maksoivat lisävarusteineen n. tuhat euroa!

Nytpä taidan käyttää koiran kävelyllä ja sitten taidan lähteä taas synnytyslaitokselle. Eilen sain puhelun klo 05.20, että nyt tänne ja sassiin :-) klo 09.13 oli pikkuinen maailmassa. Illalla 19.00 päättyi vierailuaika. Kaksi hoitsua sai puoliksi väkisin minut ulos sieltä klo 19.15 :-)

Tässä yksi ilta puolisoni mahaan nojaillessa tunsin kummallisen napautuksen. Ihan kuin joku olisi mahan sisäpuolelta antanut mulle luunapin. TUNSIN VAUVAN LIIKKEEN. Aika epeli. Samana iltana otin tyhjän talouspaperirullan ja kuuntelin mahan läpi. Lopulta oikea paikka löytyi ja kuulin myös vaavin sydämenlyönnit, aika nopea edelleen :-)

Pikkupiski kasvaa hurjaa vauhtia, painoa on kertynyt jo melkein viisitoista kiloa. Viikonloppuna mennään käymään kasvattajan luona, siellä on uusi pentue. Käydään vilkaisemassa niitä ja esittelemässä tuota meidän piskiä.

Autotallia olen taas hiukkasen rakennellut. Ulkoseinien panelointi on kohta tehty, viimeiset runkotyöt sain valmiiksi alkuviikosta. Tallin puoli odottaa pintavalua. Eristeet ja raudat on valmiina, betonia vaan päälle. Myös seinät on eristetty ja muovitettu, katossa on myös muovit ja koolaus. Vintille pitäs laittaa vielä tuulenohjurit, sitten vois ruikata puhallusvillat sinne ja sais tallin lämpimäksi.

Pidin viimeviikon vapaata ylitöiden takia, vielä olisi talviloma käytettävissä. Alkuviikko meni autoa hankkiessa. Myin entisen avolava autoni noiden perheenlisäysten takia. Koira tuli jo ja lapsikin alkuvuodesta, ei oikein riittänyt tuo kaksipaikkainen biili. Ihan ok auton löysin lopulta, ikää sillä on jo melkein kymmenen vuotta mutta vähän ajettu farmari golf, diesel tietenkin ja ilmastointi pitää tietenkin olla ettei koiralle tai lapselle tule kuuma :-) Ajelin ympäri eteläsuomea moottoripyörällä autoa ettiessä. Kävin nurmijärvellä, hyvinkäällä, lahdessa, orimattilassa ja kotkassa. Sitten piti tampereen tienoilta hakea nissan almera mutta osoitteutui niin mädäksi ettei kauppoja syntynyt. Sitten ihan vantaalta tärppäsi.

Loppuviikosta käytiin morjestamassa sukua pohjoiskarjalassa. Koiranpentu oli hiukkasen ihmeissään kun vanhemmilla on rotwailer, mäyräkoira ja karhukoiria, pikkuveljellä sakemanni jne. Mutta hyvin tuli toimeen muiden piskien kanssa. Olipa hyvä että lähdettiin mun uudella autolla, oli meinaan mahduttamista että saatiin kaikki lastenvaatteet, sitterin yms yms sopimaan kyytiin, olihan kamaa...

Perjantaina illalla käytiin hakemassa meidän uusin perheenjäsen kotiin. Laitoin kuvankin näkyviin :-)
Onhan se melkoinen riiviö, niin kuin tuon ikäiset pennut nyt ovat. Järsii yöpöytää, omaa "sänkyään", jalkoja, sormia, varpaita housunlahkeita, tiiliseinää, joskus satunnaisesti omia lelujaan jotka on järsittäväksi tarkoitettu. Erityinen suosikki on mun treenireppu, haisee ilmeisesti kovin houkuttelevalle... Välillä se nukkuukin sen päällä. Nyt viikon tiukan koulutuksen jälkeen alkaa pikkuhiljaa oppimaan mitä saa järsiä ja mitä ei. Samoin tarpeet alkaa tulemaan ulos lähes kaikki, yöllä ei vielä saa meitä hereille aina ja muutenkin pidätyskyky vaatii vielä aika usein ulkona käyttämistä. Luoksetulo on jo ihan hyvällä mallilla, tulee siis käskystä luokse aina, mutta jos matkalla kohtaa jotain mielenkiintoista niin matkanteko kyllä hidastuu. Istua se jo osaa käskystä, mutta maahan meno on vielä satunnaista. No, koira on ollu meillä viikon ja sillä on ikää vajaat kahdeksan viikkoa joten eipä tuolta voi vielä ihmeitä vaatia.

Vitsi se kasvaa vauhdilla. Kun haettiin pentua siellä oli paikalla meidän pennun velipuoli (sama isä, eri emä), kahdeksan kuukautta ja todella kookas koira. Muutenkin tuon isän urospennuista on tullut mahtavan kokoisia, eli toiveissa olis että meidänkin pennusta saatais hyvän kokoinen.

Tuttavat ja kaverit on kilvan käyneet ihastelemassa pentua. Ja kyllä kelpaa, on se sen verran vetoava tapaus.

Taloon saatiin tänään ulkovalot asennettua, eipähän tarvi pimeässä vaeltaa kun talvikin tekee tuloaan.

Tää lapsensaantihomma vaikuttaa vähän samalta kuin talon rakentaminen. Eli kaikkea vaikeeta pitäs olla mutta kaikki on kuitenkin helppoa? Emäntä oli hiukan pahoinvoiva alussa mutta mitään ongelmaa ei siitäkään ollut, muutamat yrjöt ei kuulemma haittaa. Kaikki sukulaiset ja tuttavat ovat kovasti sitä mieltä että kyllä meillä kaikki menee tosi hyvin. Ollaan kuulemma tavallisia rauhallisia ihmisiä ja lapsen hoito onnistuu meiltä helposti. Molempien vanhemmat oli sitä mieltä että jos kerran talon saitte aikaiseksi noin helpolla ja ilman riitaa niin kyllä sen lapsenkin hoito onnistuu yhtä helposti. Kun kaveripiiri on nykyisin oikeastaan pelkästään pieniä lapsia omaavia perheitä niin jotenkin omaa varmuutta lisää kun kaikki ovat yhtä mieltä siitä että homma hoituu ilman ongelmia.

Tiedä sitten todellisuudessa, voihan se olla että vuoden valvomisen jälkeen olen eri mieltä mutta se jää sitten nähtäväksi. Turha huolia etukäteen.

Totta kyllä on se että molemmat käydään normaaleissa töissä eikä meillä muutenkaan ole elämässä/parisuhteessa mitään ongelmia. Talo on valmis ja lapsella on hyvä koti missä kasvaa. Ympäristö on maaseutua ja tontilla on tilaa kakaroiden ja koirien juosta. Naapurin perheellä on kolmas lapsi tulossa ja laskettu aika on muutaman päivän sisällä oman puolison lasketusta ajasta, eli seuraakin löytyy. Päiväkoti on n. 50 metrin päässä tonttimme rajalta :-) Anoppi asuu lähellä, on eläkkeelle ja vetreässä kunnossa, sanoi vähentävänsä matkustelua ja muuta reissaamista että pääsee hoitamaan lasta omalta osaltaan. Näillä näkymin oikeastaan kaikki tarvittava (vaunut, turvakaukalot, pöydät, ihan kaikki) saadaan lahjana sukulaisilta ja kavereilta, anoppikin varasi heti itselleen ostettavaksi vaunut. Mikä tässä voisi mennä pieleen???

No, tulevaisuus näyttää :-)

Ei sitten raaskittu olla ottamatta sitä koiranpentua. Eilen käytiin katsomassa yhtä pentuetta ja varattiin siitä urospentu, kuukauden päästä se on luovutusiässä ja muuttaa meille. Rotua vaihdettiin rottweileristä "takaisin" sakemanniin. Kyllä oli suloisia pikkupentuja, ikää niillä oli vasta reilut kolme viikkoa, kahdeksan touhukasta veijaria. Molemmat vanhemmat oli myös paikalla, sekä pari muuta sakemannia, vilskettä riitti :-)

Laitoin muutaman kuvan, pennusta ja pentujen isästä.

Täytöt on tehty ja pihaa muutenkin siistitty. Rinne loiveni niin että sain tehtyä siihen kiviportaat, tulipa pirun hienot ja hintaa vain neljä ja puoli sataa syksyn tarjouksesta, ei paha. Kuistin sain tehtyä loppuun ja muutenkin alkaa näyttää ulospäinkin todella valmiilta. Saatiin siihen "yläpihalle" mahtumaan yksi parkkipaikkakin niin saa toisen auton ajettua ihan siihen ylös, ei tarvi kiivetä portaita. Se on ihan hyvä, emäntä alkaakin olla siinä kunnossa että portaiden nousu hengästyttää kovasti. Eli on neljännellä kuulla :-) Lastenvaunut saa auto tietä ylös ja siihen kuistille parkkiin. Hommat hiukan hidastuneet kun vaimosta ei ole oikein mitään tekemään. No, se hänelle suotakoon :-) Ultran suorittanut kätilö oli sitä mieltä että kyseessä on ihan varmasti poika ja pirun vilkasta sorttia, hyvä että oli sen verran paikallaan että sai kaikki kuvat otettua ja mittaukset tehtyä, kaikki vaikutti normaalilta ja terveeltä.

Talosta laitoin uusimman kuvan esille.

Koiranpentu pitänee perua ihmisen pennun tieltä...

Kesäloman jälkeen ensimmäistä päivää töissä, eipä paljon nappaile... Jospa se tästä.
Lomalla ei tällä kertaa tullut paljon taloa rakennettua, mutta eipä siinä paljon rakentamista enää olekaan. Ulkoverhous on kahdelta seinältä hiukan kesken. Kuistin teon aloitin eilen, koetan saada tänään valmiiksi, pitää kyllä käydä k-raudassa kun loppui puutavara kesken. Autotalli on enemmän kesken, mutta siinäkin on jo pellit katolla joten talven yli pärjäilee hyvin vaikka noin jos ei innosta tehdä enempää. Kaivinkoneen pitäisi tulla vielä käymään tässä lähiaikoina kolmannen kerran. Autotallin ympärys pitää täyttää ja pihahommia tehdä.

Alettiin tuossa eilen rakentelemaan autotallia pikkuveljen kanssa. Tai veli aloitti jo päivällä kun mä olin duunissa vielä. Illemmalla sitten pystyteltiin runkotolpat ja tänään broidi laittaa yläjuoksut paikoilleen että illemmalla voidaan nostaa kattotuolit ylös. Huomenna veli saa laitella aluskatteet ja ruoteet ja silleen. Kyllä sekin pikkuhiljaa valmistuu, tällä viikolla pitäs olla sateensuojassa sekin.

Pari päivää vielä töitä, sitten kuukauden kesäloma. Jos tänä vuonna pitäs oikeasti loman eikä käyttäs joka päivää talon tekoon :-) No vähän pitää yrittää sitäkin tehdä. Jos vaikka tekis sen ulkoverhouksen valmiiksi ja sitten hiukkasen sitä autotallia, jos siis jaksaa. Syksyksi jätän ylityövapaita viikon verran niin voisi käväistä vaikka jossain reissussa jos kiinnostaa.

Itte talossa on kaikki huoneet olleet valmiina jo jonkun aikaa. Jostain taitaa puuttua joku listan pätkä mutta muuten alakerta on täysin valmis, jiihaa. Yläkertaa ei edelleenkään ole aloitettukaan, saa nähdä viittiikö aloittaa talvellakaan, kun tuo pari makuuhuonetta alakerrassa riittä mainiosti kun kahdestaan asutaan se toinen makkari on nytkin vain tietokone/vierashuoneena. Sitten jos saadaan harkinta niin loppuun asti että aletaan lisääntymään niin tilanne muuttunee. Parempi miettiä kuin katua...