IRC-Galleria

Miten voi seittemän kuun ikäinen mukula "melkein" kiivetä pois pinnasängystään? Ok, pohja oli ylemmässä asennossa, mutta silti... Pitipä sitten pika pikaa laskea pohja ala-asentoon, ettei satu vahinkoa. Mukula nousee sujuvasti seisomaan kaikkea mahdollista vasten, kiipeää esteiden yli jos vaan saa jostain kiinni, sylissä ollessa pyörii kuin riiminhärkäpötkö :-) Konttaaminen/ryömiminen sujuu oikein vauhdikkaasti. Ensin se oli siinä sun selän takana lattialla, sitten se onkin jo makuuhuoneessa nyhtämässä tavaraa alas kaapista tai eteisessä repimässä koiran turkista karvatukkoja.

Pitää muuten mainita, että tuo sakemanni on fiksumpi kuin päällepäin näyttää. Kyllä se tajuaa, että tuo pieni ihminen on hento ja sitä pitää varoa, mutta kyllä sen kanssa voi leikkiä. Ja jos se kiipeää päälle, niin pitää nousta todella varovasti. Jos se vollottaa, sitä pitää lohduttaa nuolaisemalla naamasta. Lattialle pudonneet ruokajutut pitää nuolla pois, ettei isojen ihmisten tarvi siivota. Jos pieni ihminen vaikuttaa väsyneeltä, pitää sen antaa olla mahaa vasten ja levätä siinä lämpimässä.

Taloon laitoin kaikki ikkunoiden ja ovien ympärykset ja nurkkalaudat paikoilleen. Ulkopuoli on täten valmis. Yläkertaa alettiin tekemään, jotta on talveksi jotain puuhaa. Sinne on tulossa pari makkaria, veski, vaatehuone ja aula. Mihin meidän perhe tarvitsee neljää makuuhuonetta, en tiedä. Hyvin mahdutaan nykyiseen kahteenkin. Meinattiin kyllä, että muutetaan vaimon kanssa yläkertaan, laitetaan toiseen makkariin tietokoneet ja tölsöt jne. ja jätetään koira ja mukula alakertaan.

Lämmintä piisaa kuin etelässä, vaikka on jo elokuun puoliväli, eipä valittamista. Viikonloppuna piti tehdä pikavisiitti vauvan ja anopin kanssa Ilomantsiin uki syntymäpäiville. Onneksi asu oli vapaa (sortsit ja hihaton) Veljeskaartin (yht. 4kpl) kanssa piti lähteä käymään kesämökillä kattomassa, onko puita kaatunut mökin päälle, mutta helteessä ei viittinyt soutaa lahden yli (reilu puoli kilsaa suuntaansa), joten uitiin sitten. Yksi koivu oli kaatunut aitan päälle, ei vahinkoja. Pudotettiin se pois ja sillä selvä. Ja uitiin takaisin :-) Viilensi mukavasti.

Vauva syö ja nukkuu edelleen loistavasti. Ja on kiltisti. Painoa on kertynyt jo n. seitsemän kiloa, aika jötkäle.

Viikoloppu tulossa, taidan nauttia kesäsäästä ja alkaa tekemään ikkunoiden ja ovien ympäryksiä valmiiksi. Vaimo onkin jo maalannut talon.

Joo, ei tullut ryypättyä polttareissa, sen verran saunakaljaa, että piti tulla taksilla kotiin, mutta ei muuta. Ei edes krapulaa. Splättistä pelatessa tuli kyllä mustelmia senkin edestä. Viimeiseksi otettiin sellanen "leikkimielinen" kilpailu, porukka jaettiin kahteen joukkueeseen, joukkueet käveli hissukseen toisiaan kohti pistäen kuulia menemään, kuka kesti pisimpään pystyssä oli "voittaja". No jouduin luovuttamaan ennen kuin toisesta joukkueesta oli luovuttanut kukaan kun kaikki tuntuivat ampuvan minua, syykin selvisi, joukkue"toverini" olivat luovuttaneet jo hyvissä ajoin, joten toisen joukkueen kaikki jäsenet ampuivat pelkästään mua... Mutta hauskaa oli :-) Liikuttiin hyvin varustetulla bussilla, syötiin hyvin ja vietettiin iltaa kunnon tiloissa ihan keskustan tuntumassa.

Niin se vauva... Oppi sitten ryömimään. Mihinkään ei voi jättää hetkeksikään vahtimatta. Sohvalle yritettiin, mutta vaikka rakennat esteet sohvatyynyistä, viltistä, sohvapöydästä jne, niin kakara kiipeää sujuvasti yli, rasittavaa. Lattialla on muuten hyvä, mutta jos se löytää sieltä jotain, niin imuroi samantien parempiin suihin. Terassilla muuten hyvä, mutta vaikka pinta-alaa riittä, saa ipana ähelettyä itsenä tuota pikaa reunalle ja siitähän on jo pudotusta.

Eilen se sai päähänsä, että isin korva on vallan ihana leikkikalu. Sitä voi repiä mielensä mukaan ja vaikka vähän puraista niillä kahdella hampaalla mitä suusta löytyy. Kirjat, kaukosäätimet ja kännykät on suurinta herkkua ja niihin pitää päästä käsiksi vaikka isin mahan yli. Isyysvapaat alkaisi marraskuun alkupuolella, voipi tulla rentouttavat puolitoista kuukautta... Koko ajan tulee uusia ääniä ja uusia taitoja, kahta lelua voi esimerkiksi hakata toisiaan vasten ja sitten kun sormet jää väliin, voi hetken parkua ja yrittää uudestaan. Mutta empä ole koskaan kuvitellutkaan voivani rakastaa jotain niin paljon kuin tytärtäni (ja vaimoani) Ja tytär tuntuu myös tykkäävän isistä, ainakin se hihkuu innoissaan heti kun tulen kotiin...

Johan on kelit, ei pitäisi kyllä valittaa kun suomen kesä on yleensä mitä on... En voi kuvitella miten kuuma on jossain kerrostalossa, kun meilläkin on sisälämpö välillä 26 astetta. Öisinkään lämpötila ei käy alle 20 asteessa, kämppä ei ehdi jäähtyä vaikka on ovet ja ikkunat auki. Onneksi ilmastointilaite pitää makuuhuoneen mukavassa 22 asteessa ja viilentää hiukan kämppää muutenkin. Tää kesä olis mukulan kanssa painajainen ilman ilmastointia.

Onneksi on tuullut sen verran, että järvien vesi on hiukkasen viileää, kun käy pari kertaa illassa uimassa niin hyvin pärjää. Noo, huomenna pitäs lämpötilojen pudota sinne "normaalin" kesän lukemiin, reiluun 20 asteeseen.

Lauantaina olis kaverin polttarit, saa nähdä onko sitä ensimmäistä kertaa vuosiin kännissä, tuskimpa :-)

Toista päivää töissä kesäloman jälkeen ja vähäsen routii. On ollu niin pirun hyvät kelit ja loma tuli eleltyä kuin pellossa. Ei mitään tietoa viikonpäivistä tai mistään aikatauluista. Uimassa tuli käytyä tuossa viereisellä rannalla vähintään kerran päivässä. Kelit oli semmoiset, että vaikka prätkällä meni, oli päällä vain sortsit ja sandaalit... Pirun mukava loma. Hommia tehtiin jonkun verran, mutta alkaa noi talon duunit uhkaavasti loppumaan. Jos muutaman vuoden malttaisi olla jouten ja rakentaisi sitten vielä yhden?

Nyt sitten toissa yönä alkoi vauva oireilemaan helteen vuoksi, ei saanut nukuttua, yksi yö meni tosi heikoilla unilla ja päiväunet oli mitä oli. Mutta kävin eilen ostamassa sellasen ilmastointilaitteen ja pistin sen kotiin mentyä pöhöttämään. Vauva nukahti heti kun huone oli viilentynyt, herätettiin se vielä illalla syömään ja sitten taas seittemältä unille. Läksin tänä aamuna vähän seittemän jälkeen töihin ja mukula nukkui edelleen :-) Eli nyt ei vauvaakaan haittaa vaikka helteet jatkuisi syksyyn asti. Minkä takia vanhukset ja pitkäaikaissairaat ei hommaa tollasia? Ei tarviisi kärsiä helteestä, eikä lanssikuskeilla olis kiirus. Ei ne niin kalliita ole.

Oli muuten joku muukin keksinyt, että sellanen ilmastointivärkki olis kiva. Kiersin seittemän paikkaa ennen kuin löytyi ja sekin viimeinen kappale. Sinä aikana kun myyjä neuvoi käytön jne. kävi kolme ihmistä kysymässä sitä samaa laitetta, ihme että satuin saamaan...

Muuten vauva kasvaa mukavasti. Pyörii kuin ropelli selälleen, mahalleen taas selälleen... Vielä ei oikein konttaaminen onnistu, mutta pieniä ryömimisliikkeitä jo tapahtuu. Liikkuu jo niin paljon, ettei mihinkään voi jättää hetkeksikään vahtimatta. Tuttipullosta syöminen onnistuu jo "itse" :-) Ainakin muutaman sekunnin ajan. Olisi myös kova halu syödä lusikalla itse, mutta siitä on seurauksena ainoastaan kana-kasvissosetta silmässä, nenässä, korvassa, mutta ei tippaakaan suussa :-)

Sain sopivasti ennen helteiden alkamista terassin tehtyä. Kalliiksi tuli, mutta minkäs teet. Tehtiin kerralla sellanen, ettei ihan heti tarvii olla laajentamassa. Terassi kiertää takaovelta etuovelle ja päädyssä on iso alue jonne mahtuu ruokapöytä, grilli ja vielä sopii hyvin ottamaan aurinkoa. Pinta-alaa n. 60m2

Viikonloppuna tehtiin naapurin kanssa tonttien väliin aita, mutta sade sotki muut suunnitelmat. Satoi sen verran rankasti, että rinne ja tie kärsi pikku vaurioita. Mm. juuri istutetut lamoherukat näyttää aika ankeilta... Jospa ne siitä virkoaisi kunhan kelit paranee. Kesälomaan on aikaa vielä kolmisen viikkoa, mutta kesälomaksi suunnitellut hommat alkaa olla tehtynä, ainoastaan talon maalaaminen ja ikkunoiden/ovien ympärysten teko odottaa. Autotallinkin sain lämmitettävään kuntoon odottamaan talvea ja pakkasia, pääsee vaimokin lämpimällä autolla liikkeelle aamuisin. Talosta laitoin uuden kuvan. Joutuuko tässä pelkästään lomailemaan?

Vauva kasvaa ja kehittyy huimaavaa vauhtia. Painoa on viisi ja puoli kiloa, pituutta 60 cm ja vauhti kova. Tarinaa tulee välillä niin, ettei meinaa saada sanaa väliin. Juttele nyt sitten lapsesi kanssa kun et saa suunvuoroa :-) On se kyllä pikkuinen keijukainen. Lastenjuhlilla tavattiin vain kaksi viikkoa vanhempi poikavauva joka painoi yhdeksän kiloa ja näytti ihan jättiläiseltä meidän pikkuisen vieressä. Viikonloppuna syötiin ensimmäisen kerran jotain muuta kuin maitoa. Maissivelliä lisäillään sapuskan joukkoon ja perunaakin maisteltiin, ei aiheuttanut riemun kiljahduksia :-) Yöunet saattaa venähtää jo kymmeneen tuntiin ilman syöttämistä, mutta päiväunet alkaa vähenemään.

Kymmenen vuotta piti odottaa, että sai elämän kohdalleen, mutta sitten kun sen sai, niin on tasan kohdallaan, eikä enempää osaa edes toivoa.

Hohhoijaa, nyt väsyttää. Loman jälkeen eka päivä duunissa ja yöunia viime yöltä ruhtinaalliset kolme ja puoli tuntia. Lomalla tuli valvottua myöhään, joten nukkumatti ei tullut ihan alkuillasta. Sitten puoli neljän aikoihin mukula ilmoitteli, että ruokaa pitäisi saada. Emäntä kyllä syötti, mutta heräsin sen verran, ettei uni enää tullut. Viiden jälkeen luovutin ja läksin koiran kanssa lenkille, mukava keväinen aamuyö, linnut laulaa ja vesi solisee purossa.

Pääsiäinen oltiin kotiseudulla, sunnuntaina oli pikkuveljen valmistujaisjuhlat, joten koko suku pääsi tutustumaan uuteen tulokkaaseen, ja lahjoja tuli vähintään yhtä paljon kuin varsinaiselle päivänsankarille.

Pikkuisen tuli tehtyä hommiakin. Emäntä pätki kaikki ylimääräiset laudan yms pätkät polttopuiksi ja tyhjensi pressutallin oikeaan varastoon terassin tieltä. Autotalliin saatiin loput levyt seiniin, pöytä paikoilleen, työkalulevyt seiniin jne. Taloon laittelin viimeisiä listoja, ikkunoiden vesipellit ja aloittelin tekemään ikkunoiden ympäryksiä valmiiksi muutenkin.

Viikonloppu meni todella mallikkaasti, enää yksi syöttö yön aikana, muuten muksu nukkuu koko yön putkeen, reilut kymmenen tuntia helposti. Päivät se alkaa olemaan kokonaan valveilla, tutti otettiin jo pois niin ei ehdi tulla hirveetä riippuvuutta siihenkään, paino jo reilut neljä kiloa. Jalat varsinkin muistuttaa erehdyttävästi lenkkimakkaraa :-) Eilen käytiin taas kylvyssäkin, vaavi nauttii selvästi siitäkin. Ekalla kerralla oli melkoista kiljumista, mutta nyt vain naurattaa, paitsi silloin kun pitää nostaa vedestä pois...

Ulkorakennuksen oon saanut pikkuhiljaa rakennellen melkeimpä valmiiksi. Autotallissa on ovet paikoillaan. Ompa muuten melkoinen homma koota sellanen nosto-ovi osista, perkele. Mutta niin vain sekin pelittää. Eipä tuo hääppöinen ole, mutta kelvannee. Onhan siinä sentään kaukosäätöinen avaus. Sisällä on levyt katossa ja osittain jo seinissäkin. Prätkällä kävin eilen ajamassa ekaa kertaa, ihan vain testasin talven jälkeen. Oli muuten muutamassa paikkaa ihmisillä ihmettelemistä, yksikin perhe tuli tien varteen ihan lapsineen ihmettelemään kevään ekaa motoristia.

Koira alkaa aikuistua, laitoin sille kevättä varten juoksulangan puiden väliin. Se on välillä selvästi huolissaan vauvasta. Joskus kun vauva itkee nälkäänsä, koira muuttuu rauhattomaksi, tulee tökkimmään kuonollaan jos ei heti mennä lapsen luo ja vinkuu. Sitten menee nuolemaan vauvan jalkaa hesarin kokoisella kielellään :-)

Pari viikkoa duunia, sitten viikon talviloma. Aurinko paistaa ja lumet sulaa. Elämä hymyilee poikkeuksellisen leveästi.

Ensimmäistä päivää töissä isyysloman jälkeen, eikä edes väsytä! Mukula nukkui viime yönä uudet ennätykset, kuusi tuntia putkeen. Sitten päätettiin herättää se puoliväkisin syömään. Uudet vanhemmat, pikkuisen pitää olla huolissaan. Tyttö imaisi pullollisen maitoa ja jatkoi uniaan, aivan mahtava tapaus. Paino kasvaa kohisten ja kaikki sujuu muutenkin loistavasti. En olisi uskonut, että lapsi voi olla noin kiltti ja helppo. Kitinää aiheuttaa ainoastaan nälkä ja paskat vaipassa. Hiukkasen kyllä hirvittää, että tää on vain tyyntä myrskyn edellä...

Eilen meille sitten syntyi neljä viikkoa etuajassa terve pieni TYTTÖ-vauva. Oli meinaan hiukkasen hämmästynyt ilme ihan kätilöä myöten kun ei sillä niitä munia ollutkaan. Parempi näin, minulle ei ollut mitään väliä sukupuolella ja vaimoni toivoi tyttöä, joten... :-)

Synnytys sujui hienosti ja ainakin minun mielestäni helposti (itse synnyttäjä on varmasti toista mieltä) Varsinainen ponnistusvaihe kesti ainoastaan viitisentoista minuuttia. Kun minulla oli puoli tuntia vanha tyttäreni sylissäni ja annoin hänelle tuttipullosta maitoa (pieni, pitää syöttää kovasti), niin..... :-)

Kotona saatiin kaikki suurin piirtein valmiiksi ennnen yllätyssynnytystä, jotain viimeistelen tässä kunhan joudan. Lastentarvikeliike sai toimitettua ne Emmaljungat nopealla aikataululla, isofix-kiinnike olikin naurettavan helppo laittaa autoon kiinni jne jne.

Empä tienytkään, että lastenvaunuihin saa alumiinivanteet??? No meidän vaunuissa sellaiset on :-) Olipa hyvä, ettei tarvinnut maksaa itte noita vaunuja, maksoivat lisävarusteineen n. tuhat euroa!

Nytpä taidan käyttää koiran kävelyllä ja sitten taidan lähteä taas synnytyslaitokselle. Eilen sain puhelun klo 05.20, että nyt tänne ja sassiin :-) klo 09.13 oli pikkuinen maailmassa. Illalla 19.00 päättyi vierailuaika. Kaksi hoitsua sai puoliksi väkisin minut ulos sieltä klo 19.15 :-)