Voiko ihmiselle sattua jotain näin kamalaa ja selvitä siitä kaikesta kuitekin vain ruhjeilla? :´( Itketty on ja kipeää saatu. Tästä päivästä muistona tajuton selkäkipu, kylkiluihin sattuu, sääriin ja olkapäihin ja päähän. Huoh, miksi aina päähän. Kuhmu onneksi jo laskenut, mutta 9.1. pysyy painajaisissani aina ja ikuisesti. Olisipa Toni nyt täällä ja ottais kainaloon, sillä just nyt ei mistään näytä tulevan yhtään mitään ja elämä tuntuu kidutukselta.
Miksi taivaan isä tekee meille näin?