kuljimme näitä kalman polkuja kuin hullut
kuljimme kuin jumalat
mitä emme ikinä olleet kuin mielissämme
olit kuin viekas vihollinen sielussani
kuin sydämetön saalistaja
hullu ilman silmiä, jumala ilman suuta
aistiton olento jäsenissäni
olit kuin sormus sormessani
helppo riisua, mutta merkkinä jostakin
olin kuin suru silmissä, olin murtunut
tuhkattu kuin vainaja
ja nimeni oli unohtunut, satoni jo korjattu
ja minut haudattu
nainen joka oli luonamme, jo kadonnut
sai ilomme kukkaan
ja laulumme kaikumaan kallioilla
vaan jäljellä ei ole kuin suru joka laulaa lauluamme
sävel on outo ja sanat kieltä tuntematonta
pehmeästi, manan majoilla se yhä laulaa
meille, jotka olemme kuin hullut
kuin mielettömät jumalat
vaan kivipaadet sulkeneet meidät pimeään
-z.z.
--
ap. 13.12.05
Uusimmat blogimerkinnät
- the deception of faithful 18.01.
- shatter 24.06.
- shine, dream, shine 23.05.
- hiljentyvä 19.05.
- demonous 07.05.
- dishearted 02.05.
- depth of dream 29.04.
- Beauty of the Beast 20.04.
- A Call to Arms, Jason Hayes 15.04.
- treachery 13.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (1)
- ▶ 2009 (21)
- ▶ 2008 (14)
-
▼
2007 (28)
- ▶ joulukuu 2007 (1)
- ▶ marraskuu 2007 (12)
- ▶ lokakuu 2007 (6)
- ▶ syyskuu 2007 (1)
- ▶ heinäkuu 2007 (1)
- ▶ toukokuu 2007 (1)
- ▶ huhtikuu 2007 (2)
- ▶ helmikuu 2007 (3)
- ▶ tammikuu 2007 (1)
- ▶ 2006 (22)
- ▶ 2005 (2)