Kadotus, nuo parat parkuvat
odota sitä raukka osaksesi
katso kuinka hän kaatuu
pojanpoikasi poika
jota et saanut tuntea
etkä osaa häntä surra
maailma sinut tuomitkoon
Jätän kaiken taakseni
Takanasi hulluus minulta peritty
herrat katsovat lohikäärmettä
mittaavat sielujensa pohjaa
kaikki istutaan kivikehässä
(puhut hullujen kieltä)
sielulla ei ole pohjaa
murtaa sen omaa tahtoa
vaan sydämesi hakkaa
hullun halujen tahtiin
...
Annan elämäsi valua hukkaan
samalla kun huudan omani perään
turhaan, teemme kaiken turhaan
kuin olisimme kohtalon vankeja
tunnen kasvosi ehkä huomenna
vaan tänään olen hulluuden vallassa
Huuda vain kun en kuule
minä en jaksa tervettä mielipuolta
Katson kun kaikki kuolee ympäriltäni
tyhjää vain kaikkialla silmänkantamattomiin
eikä hymyni voisi olla yhtään leveämpi
kun saan vihdoin miettiä rauhassa
kuinka on paras tapa kuolla yksinäisenä
-z.z.
---
ap. 01.04.05