IRC-Galleria

kadotettuna istun, sataa ja puut ovat hiljaa.
huomaan kadottaneeni sisäisen simpanssini epätietoiseen ahdistukseen ja
ennakkoluuloon.
olen hukuttanut itseni masennuksen kivi kaulassa ja yrittänyt hallita
asioita, jotka vain rikkovat mieleni.
kaikki on niin suurta, kaikki on niin pelottavaa.
pelkään että salamat tappavat, jos ne osuvatkin vain tänään samaan paikkaan.
merkki on jätetty ja se on vallannut koko huoneen.
nyt sininen savu vähitellen lamauttaa tajuntani ja poistaa paineet.
tutustun lähemmin, halaan, paisun ja poksahdan.
tämä on elämää, tähän pyrkikää, sillä muu on hämäystä, muu vain pakottaa ja
lamauttaa.
tiedän nyt kuoleman olevan elämä.
älkää välittäkö kärsiä, sillä kaikki parannetaan myöhemmin.
ja silloin synkkyys käsitetään uudella tapaa ja valoa on vain kaikki niin
suuri.
muistakaa, kuolema on elämä ja elämässä te vain kuolette. kaikki siis kääntyy
toisinpäin ja veri laskeutuu päähän