Mä en vaan voi ymmärtää.. Mikä siinä on saatana, että ihmisillä voi muka leikkiä niinkun tahtoo?!
Sä et ole ensimmäinen, etkä valitettavasti varmaan viimenenkään, joka tulee kertomaan mulle tota aivan samaa - kuinka luotetaan ja voidaan puhua, ollaan tärkeitä ja välitetään... Mutta se on jännä, miten te kaikki katottee sillä punasella sekuntilla kun mä oikeesti tarvitsisin sitä huomiota! Eihän ketään sillon enää kiinnosta, miks pitäis - onhan teitä jo kuunneltu ja autettu, tuettu ja lupailtu hyvää tulevaisuutta.
En mä oikeesti ole niin unohtumaton ihminen ja persoona, ettenkö mä unohtuis teidän pienistä mielistä, heti kun te ette enää tarvitse mua. Ei teistä kuulu, ei ole aikaa, ei jaksa... Se on ihan vitun sama, vaikka mä kuolisin näitten tähtien alle!!
jo on hitto ku äidil ja iskälki on enemmän sosiaalista elämää ku mulla -.- ne on perjantaina menossa johonki illanistujaisiin ja nyt ne tos miettii et "ketäköhä kaikkii sinne tulikaan?!" ja innoissaa suunnittelee et mitä likööriä ne vie sinne tuliaisiks jne... ja mä istun aina vaan tääl himas...
No okei on mulla tänä perjantain jotkut lukion pikkujoulut, mut tyylii kaikki raahaa jotkut avecit sinne messii, eikä mul tietenkään oo ketää aveciks,no ei se sinänsä haittaa, onha siel ny ihmisii joiden kaa voi hengaa