IRC-Galleria

"mua hävettää henggaa sun kaa ku oot noin kaunis" <3 (;

syyyyyskuu! koht valojen yö ja Jessen tuparit! :DD

Eilen oli ihan tajuttoman hieno ilta! Tuttuja tuli ja meni itteäni hävettää kyl :D
Tili tuli tili meni.
uusiks vaik heti! :D

voi nolous.
muisti meni ja näytin ku perseestä revityltä

Apul avukuk muki mua esikaueuuii tarkk eyv julmasi

Joo no mitä tulee kun on isin kanssa kahdestaan himassa ja isukki vaan juo ja juo.. No nyt kävi niin että tässä kuumetta parannellaan rommil ja viru valgeel.. isi vaan raahaa snapsei perän jälkee.. koht minäki oon ihan diudiu.. :D

Se täs onki niin outoo et se ei suostu melkeen ikin antaa ees hömpsyy omast olut pullost.. :D

En löydä lauseita
kuvaamaan,
kuinka saat mut tuntemaan,
kun muutit asumaan mun
sydämeen,
teit musta uuden ihmisen.

Kumpa voisin aina olla
arvoisesi sun,
kumpa voisit aina olla mun.
Sä oot mun, ainoain.
Ikuisuus on liian vähän
aikaa,
antaa voin vain tämän
elämän,
sua rakastan tiedäthän sen.

Oot ensimmäinen ja
viimeinen,
ajatukseni mun.
Päivät nuoruuden ja
vanhuuden,
tahdon elää kanssas sun.

Kumpa voisin aina olla
arvoisesi sun,
kumpa voisit aina olla mun.
Sä oot mun, ainoain.
Ikuisuus on liian vähän
aikaa,
antaa voin vain tämän
elämän.
Sua rakastan tiedäthän sen.

Oot ainoain.
On rakkauteni suurempaa
kuin elämäni tää,
tähti kirkas taivaalle jää.
maailmain, ainoian.

Ikuisuus on liian vähän
aikaa,
antaa voin vain tämän
elämän.
Sua rakastan tiedäthän sen.

Ikuisuus on liian vähän
aikaa,
sua rakastan, tiedäthän
sen.

Saattaapi olla että menee morkkiksissa ens viikko..

" jos olisin kasvi, olisin sellainen joka on saanut liikaa nestettä ja jolla on vaikeuksia pysyä pystyssä"


hyvä purjottti :'D

kööpenhaminan meluisassa ja sotkuisessa yössä
minä havaitsen kaipaavani stimulaatiota,
älyllistä,
emotionaalista,
aistillista,
mieluiten samassa paketissa

ihmisten etäisyys,
pelokas teatteri
masentaa minua
vaikka joskus tahtoisin itsekin
osallistua siihen enemmän
koska se on niin helppoa

useimmiten olen kuitenkin tuntenut kiitollisuutta siitä
että jokin estää minua


katselen primitiivisimpien viettien dominanssia
jonka turtunut tila herättää,
tunnen meitä kohtaan myötätuntoa, ajoittain sääliä
ja yritän jäsentää itselleni vastauksia siihen
minkä oikeastaan tunnen olevan pielessä.

teen tätä yksin ja se jättää
sosiaalisen maljani puolinaiseksi
itsestäänselvä keino täyttää se
olisi olla riittävän sekaisin
riittävän sekaisinolevien seurassa
jolloin pelot taipuisivat kohtaamatta piiloon

se kuitenkin rajoittaisi suuresti kapasiteettia
älylliseen,
emotionaaliseen
ja aistilliseen stimulaatioon
joten olisin yhä puolinainen


tietysti voisin myös tukahduttaa itseni,
keskittyä johonkin muuhun
tai vain tarkkailla meditatiivisesti
mutta se taas veisi pois
rakastamaani inhimillisyyttä -
jotain olennaista katoaisi

siksi täyteläisimmältä vastaukselta
tuntuu hyväksyä pohjaton kaipuu
sekä se
että jalokiviä tulee kohdalle harvoin
eikä niitä siksi tulisi väkisin vaatia
siellä missä eivät oma-aloitteisesti esiinny.


jatkan havainnointia -
kännisiä ihmisiä hankkimassa tyhjää seksiä
tai tyhjiä väittelyitä
joista vain harvoin jää syviä jälkiä
ja jotka vielä harvemmin johtavat johonkin sellaiseen
jonka takana vielä seuraavanakin päivänä
tuntuu mielekkäältä seistä


ehkä olen ajoittain katkera siitä
että näen niin paljon
mutta sitä en todellakaan vaihtaisi pois
sillä se on juuria myöten minussa.

sitten tunnen jälleen kiitollisuutta.