IRC-Galleria

Median neutraalisuudesta
Ruotsissa toimittajakunnan puoluekannoista kysely on vakiintunutta hommaa, Suomessa asiasta keskustellaan. Jos suomalaista keskustelua nyt yleensä keskusteluksi voi kutsua. Tulisiko yhteiskunnallista läpinäkyvyyttä peräänkuuluttavien toimittajien myös itse osallistua tähän vaatimukseen läpinäkyvyydestä?

Yleisön ja toimittajakunnan puoluesympatiat (%) Ruotsissa loka-joulukuussa 2009 / TS 1.11.2010
Puolue / yleisö / toimittajat
Vasemmistoliitto 4,8 13,5
Sosiaalidemokraatit 34,6 22,5
Ympäristöpuolue (Vihreät) 7,8 27,3
Keskusta 5,0 6,4
Kansanpuolue 7,8 12,0
Kristillisdemokraatit 4,7 1,3
Kokoomus 29,0 9,7
Ruotsidemokraatit 3,9 0,2
Muut 2,4 7,1

Johtopäätökset:
Toimittajakunnan suosiossa suhteessa yleisöön ovat selkeästi Ympäristöpuolue, Vasemmistoliitto sekä Kansanpuolue. Yleisöä selkeästi vähemmän toimittajakunta tukee Kokoomusta ja Sosiaalidemokraatteja. Myöskään toimittajakunnassa ei ole juuri lainkaan Ruotsidemokraattien kannattajia, ja toimittajat ovat yleisöön verrattuna selkeästi useammin marginaalisten vajaan prosentin pienpuolueiden tukijoita.
Suomeen verrattaessa Ruotsin poliittisessa järjestelmässä on paljon samaa, joten tämä kysely antaa osviittaa suomalaistenkin toimittajien puoluesympatioista, Ruotsi vain on pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin lipunkantajana vielä pykälän-pari Suomea sosiaalidemokraattisempi. Toinen merkittävä ero on Keskustan pienuus Ruotsissa, mikä juontaa siitä ettei Ruotsissa ole enää muutamaan vuosikymmeneen harjoitettu voimakasta (ja keinotekoista) aluepolitiikkaa, mikä taas Suomessa on voimissaan ja on Keskusta-puolueen elinehto.
Ruotsissa medialla on myös tapana rohkeammin ilmaista kantansa, kuten nähtiin jälleen tämän vuoden parlamenttivaaleissa, joissa suurin osa lehdistä asettui tukemaan Kokoomusta kilvassa Sosiaalidemokraatteja vastaan. Ala-arvoisilla mediatempuilla ratsastanut maahanmuuttovihamielinen Ruotsidemokraatit taas kärsi osittaisesta boikotista Ruotsin mediassa.

http://huumeongelma.blogspot.com/

Kirjoittanut: Charlie Brooker (The Guardian). Olisipa tämän tason kolumnisteja enemmänkin.
Suomentanut: Guttersniper (blogin ylläpitäjä). Tekstin elävyydelle hyvin oikeutta tekevä suomennostyö.

Israel-vihaaja rakastaa "tunnustaa Israelin synnit". Kaikki mitä Israel tekee otetaan henkilökohtaisesti, siitä mitä muut tekevät vaietaan.

Israelin-Hizbollahin sodan 2006 jälkeen tänne IRC-Gallerian ”Israelia vastaan”-yhteisön kuvaukseen lisättiin "Israelin sortavan libanonilaisia". Kertooko tämä enemmän siitä mitkä tahot libanonilaisia sortavat ja ovat sortaneet (=Syyria ja Hizbollah) vai Israelin vastustajien pikkuisen vinoutuneesta asioiden tajuamisesta? Tämä kertoo myös siitä, että Israelin vastustusta harrastavaa ei kiinnosta se, että libanonilaisia sorretaan ja että sortajat ovat muuttaneet maata, joka ennen oli alueella suhteellisen vapaa ja liberaali, islamilais-fundamentalistiseen suuntaan jossa kansalaisoikeuksia rajoitetaan ahdasmielisten oppien perusteella. Häntä kiinnostaa asia vain siltä kannalta jos Israel on tehnyt sotilasoperaation alueella ja kuinka asian voisi kääntää Israelia vastaan.
Toivonkin että Israel tekisi jonkin pienen operaation Kurdistanin alueella, näin saataisiin edes väliaikaista huomiota heidän hätäänsä. ”Vapauden laivasto”-jutun mediahysterian aikana Turkki on taas raidannut yhden kurdikylän Irakin vastaisella rajalla ja sotalaivastollaan asiassa uhitellut Iran on salassa teloittanut ainakin viisi ihmistä syytettynä poliittisesta toiminnasta, neljä näistä oli kurdeja joukossaan nuori nainen Shirin Alam Holi. Iran teloittaa jopa satoja ihmisiä vuosittain, myös alaikäisiä tyttöjä ja poikia.
Viimeisimmässä IHH-jutussa Israel-vihaajan logiikka näkee asian niin, että erittäin brutaalit israelilaissotilaat kylmästi murhasivat viattomia rauhanaktivisteja (=yhdeksän turkkilaisen IHH-järjestön jäsentä sai Mavi Marmaralla surmansa). Mavi Marmaran tapahtumista jokainen voi tietysti vetää omat johtopäätöksensä. Mielessä kannattaa kuitenkin pitää, että Turkki on myöntänyt sen mistä Israel sitä tapauksessa on syyttänyt: Mavi Marmaran väki väijytti laivaantulleet Israelin sotilaat. Seitsemän israelilaissotilasta haavoittui, kaksi näistä vakavasti. Tämä johtuu siitä, että Israel oli varautunut ensisijaisesti käyttämään pehmeää voimaa ja sotilaiden ykkösaseena oli paintball-aseet, jotka käsissään he nousivat alukseen. Vara-aseina heillä oli pistoolit.

Keitä Gazaan sitten oli pyrkimässä? Kaikki otokset Hesarin 06.06.2010 taustajutusta ”Saattue Gazaan” http://www.hs.fi/verkkolehti/sunnuntai/20100606/artikkeli/1135257358593:

"Gazaan pyrkineissä avustuslaivoissa oli aktivisteja joka makuun: tiukan linjan turkkilaisia, patsastelevia europoliitikkoja ja ruotsalaisia vasemmistotaiteilijoita. ...
Kun IHH tuli mukaan Freedom Flotillaan, projekti alkoi toden teolla kiinnostaa muitakin muslimimaita. Joukkoon liittyi korkean tason tukijoita esimerkiksi Indonesiasta, Malesiasta, Qatarista, Kuwaitista, Algeriasta ja Jordaniasta. Malesian entinen autoritäärinen ja Israelin-vastainen pääministeri Mahathir Mohamad lahjoitti saattueelle 300 000 euroa. Kuwaitin emiiri taas kustansi kokonaisen rahtialuksen."

Mavi Marmaran tapahtumien aikajana:
1) Israelin laivasto ottaa yhteyden alukseen ja kertoo realiteetit: http://www.youtube.com/watch?v=qKOmLP4yHb4&feature=channel
2) Turkkilaiset IHH-aktivistit pyrkivät estämään laivaan nousun (kuvattu Mavi Marmaran kannelta): http://www.youtube.com/watch?v=dQuB8XmRKZ4&feature=related
3) Israelin sotilaat nousevat aluksen herhiläispesään ja saavat kuuman vastaanoton (kuvattu Israelin merivoimien aluksesta): http://www.youtube.com/watch?v=i9DiczGv4zg
4) Ovea avaamaan pyrkivää sotilasta puukotetaan kolme kertaa takaapäin: http://www.youtube.com/watch?v=vwnlTHeCcxY
5) Näiden tapahtumien jälkeen Israelin sotilaat avasivat tulen ja yhdeksän turkkilaista IHH:n jäsentä sai surmansa.

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi arvioi Israelin toimet laillisiksi, mutta toivoo asiasta kansainvälistä tutkimusta todeten samalla kuitenkin sen tosiasian että Israel ei luota saavansa puolueetonta kohtelua YK:ssa eikä siksi YK:n tutkimuksiin suostu.
Tässä klippi asian käsittelyyn YK:ssa ja Israelin edustajan vastaus (kannattaa katsoa ymmärtääkseen Israelin asemaa YK:ssa ja nähdäkseen millaiset ihmisoikeuksien ihmemaat ovat Israelia kovimmin sanoin tuomitsemassa):
http://www.youtube.com/watch?v=CHFlP6dpNaM

Turkkilainen IHH-järjestö: http://en.wikipedia.org/wiki/IHH_(%C4%B0nsani_Yard%C4%B1m_Vakf%C4%B1)

Israel, Palestiina ja YK: http://en.wikipedia.org/wiki/Israel,_Palestine,_and_the_United_Nations

Peace. Se on siellä jossakin.

Liitän seuraavan kirjoituksen tänne blogiini, koska katson asian olevan verrattain uutispimennossa:

"HS - Mielipide - 25.5.2010 - 2333 merkkiä - 1. painos

Kurdien kohtelusta vaietaan

Iran teloitti 9.5. viisi poliittista vankia, joista neljä oli kurdeja. Vuosi sitten Iranin teloittaessa alaikäisen nuoren naisen, Delara Dalabin, Iranin Suomen-suurlähettiläs kutsuttiin kuultavaksi ulkoministeriöön. Nyt ministeriö on ollut hiljaa, eikä teloituksia ole uutisoitu suomalaisessa mediassa. Tapahtumaa ovat protestoineet vain kurdit Iranin suurlähetystön edustalla vahvasti poliisin vartioimina.

Suomen ulkopoliittisena linjana näyttää olevan vaikeneminen Iranin poliittisesti motivoiduista teloituksista.

Teloitetuista Farzad Kamangarin asianajaja Khalil Bahramian puhui vuosi sitten eduskunnan ihmisoikeusryhmän järjestämässä seminaarissa. Bahramianin mukaan Kamangarin oikeudenkäynti kesti viisi minuuttia, näyttöä syyllistymisestä rikokseen ei esitetty eikä tuomiota perusteltu.

Farzad Kamangar oli opettaja, ammattiyhdistys- ja ihmisoikeusaktivisti sekä toimittaja. Hänellä ei ollut poliittista asemaa. Kamangarin itsensä mukaan hänet pidätettiin Teheranissa, kun hän oli tapaamassa poliittisesti aktiivista veljeään. Vankeudessa häntä kidutettiin. Amnesty kiinnitti vuosia huomiota hänen tapaukseensa.

Pääasiassa kurditurvapaikanhakijoita avustavana asianajajana olen usein havainnut Maahanmuuttoviraston hylkäävän Iranin kurdien turvapaikkahakemuksia ja käännyttävän heitä perusteena poliittisen toiminnan vähäisyys, vaikka hakijan kertomukseen luotettaisiinkin. Usein perustellaan, ettei hakijaa ole tuomittu, pidätetty tai kidutettu. Iranin hallitukselle välitetään signaali, että satunnaisista suurlähettilään puhutteluista huolimatta Iranin hallituksen politiikkaa ei tuomita, kun se koskee kurdeja. Ennen pidätystään Farzad Kamangar olisi tuskin saanut Suomesta turvapaikkaa, koska hän ei kuulunut minkään puolueen johtoon.

Suomen hallituksen linjana on antaa kurdien asuttamien valtioiden menetellä heidän suhteensa kuten parhaaksi näkevät. Ilmeisesti ulkomaankauppaan liittyvien taloudellisten intressien vuoksi kurdeihin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista vaietaan. Tämä asettaa kyseenalaiseksi myös kurdien turvapaikkapäätöksissä omaksuttujen linjausten todelliset syyt ja väitteet turvapaikanhakijoista onnenonkijoina.

VILLE PUNTO ASIANAJAJA
HELSINKI"

Tausta: http://users.jyu.fi/~aphamala/pe/issue3/kurd-ale.htm#human