IRC-Galleria

Kun puhutaan metsästäjä-keräilijöistä mieleen tulee usein alkukantaiset ihmiset jossa miehet oli miehiä ja naiset naisia. Miehet toivat ruuan pöytään metsästämällä ja naiset keräilivät lisukkeita ja valmistivat ruuan. Tämä käsitys juontaa juurensa antropologien kiinnostuksesta metsästystä kohtaan sekä metsästä-keräilijöiden taipuksesta korostaa metsästyksen tärkeyttä. Kuitenkin ravinnon kannalta tilanne on aivan toinen. Keräily on todellisuudessa pääasiallinen ravinnonlähde. Jopa 80% ravinnosta voi koostua keräilyn tuotoksista ja vain 20% metsästyksestä. Kyse onkin enemmän metsästyksen rituaalisesta luonteesta ja yhteisön antamasta arvostuksesta. Yksi vertailukohta moderneissa länsimaissa voisi olla olla esimerkiksi kotityöt vs palkkatyö. Tai naisten ammatit vs miesten ammatit. Miesten työlle annetaan erilaista arvostusta riippumatta työn todellisesta merkittävyydestä tai raskaudesta. Erityisesti metsästäjä-keräilijöiden kulttuuria ihannoivat ns. lihaanit, jotka yllättäen ovat yleensä miehiä. Heidän ruokavaliossaan korostuu liha tavalla, joka on mahdollista vain modernin tehotuotannon yhteiskunnassa. Tavallaan kyse on samanlaisista mielikuvista, jossa lihan ja miehisyyden merkitys korostuu.

Ps. Vihaan metsästyskausia.
Eka minusta tuli inttileski, nyt oon jo metsästyskausileski.
Onneksi edes inttivaimo käy täällä viikonloppusin, muutenhan mä olisin ihan yksin!

Kissa ei ole lainsuojaton

Lokakuun alussa voimaan tuleva järjestyslaki korvaa kunnalliset järjestyssäännöt ja muuttaa lemmikkieläinten vapaana pitämistä koskevia määräyksiä. Koirat on pääsääntöisesti pidettävä taajamissa kytkettyinä. Kissoja ei sen sijaan uuden lain mukaan tarvitse pitää kytkettyinä.
Joidenkin kuntien järjestyssäännöissä kissan vapaana pitäminen on aiemmin ollut kiellettyä. Uusi järjestyslaki kumoa nämä säännöt ja sallii kissan vapaan ulkoilemisen. Kissan omistajan tai haltijan on kuitenkin huolehdittava siitä, että kissa ei mene lasten leikkipaikoille, uimarannoille, urheilukentille, toriaikana torille eikä kytkemättömänä kuntopolulle.
Ulkona ilman valvontaa liikkuvaa kissaa uhkaavat monet muutkin vaarat kuten liikenne, myrkyt, väkivalta, taudit ja eksyminen Vastuuntuntoinen omistaja ulkoiluttaakin kissaansa valvotusti aidatulla pihalla, valjaissa tai rakentaa kissalle ulkotarhan.
Eläinsuojelulain ja metsästyslain uudistuttua kissan lainsuoja on parantunut aikaisesta. Vapaana kulkeva tai heitteille jätetty kissa ei ole lainsuojaton. Metsästyslain mukaan kotikissalla on lain suoja koko maassa. Eläimen saa lopettaa vain ja ainoastaan sen omistaja. Kissan tai minkään muunkaan lemmikin liikkuminen yksin ilman omistajaansa ei suinkaan tarkoita, että se olisi villiintynyt. Oman pihansa ulkopuolella kulkevaa kotikissaa ei saa enää tappaa. Kotikissan tappaminen on rikos ja siitä voi tehdä rikosilmoituksen.
Täysin villiintyneen kissan saa metsästyslain mukaan lopettaa maanomistaja tai metsästysoikeuden haltija. Käytännössä villiintyneen ja kesyn kissan erottaminen edellyttää, että kissa otetaan kiinni ja sitä tarkkaillaan vähintäänkin muutamien päivien ajan, jotta selviäsi, onko se villi vai vain oppinut varomaan vihamielisiä ihmisiä. Täysin villiintynyt kissa tunnistetaan lain mukaan sen käyttäytymisen ja elinpiirin perusteella. Edellytyksenä on mm. se, että kissa hankkii ravintonsa luonnosta. Joskus kissaa syytetään hyvin yksipuolisesti lintujen tappamisesta. On otettava huomioon, että kissa ei ole ainoa eikä edes kovin merkittävä uhka linnustolle. Arvioidaan, että pelkästään (alati kasvava) liikenne tappaa Suomessa 2-5 miljoonaa lintua vuosittain.
Heitteillä oleva tai kotoaan karannut kissa ei ole metsästyslain tarkoittama villiintynyt kissa eikä sitä saa tappaa. Oikein laiha ja rähjääntynytkin kissa voi olla vain eksynyt tai hylätty lemmikkikissa. Kotikissakin voi pelätä vieraita ja sähistä tai käyttäytyä muuten huonosti, kun se on pelästynyt. Kaulapanta tai tatuoitu numero korvassa kertovat heti, että kyseessä on jonkun lemmikkikissa.
Eläinsuojelulain 15.§:n mukaan irrallaan tavatun lemmikin saa ottaa kiinni ja toimittaa kunnalliseen talteenottopaikkaan. Näin kannattaa toimia erityisesti silloin kun epäilee tai tietää että kyseessä on karannut, eksynyt tai huonokuntoinen eläin. Esimerkiksi kotoaan karanneen lemmikin omistajalla on 15 vuorokautta aikaa noutaa lemmikkinsä talteenottopaikasta.

http://www.resy.fi/artikkelit/kissa%20ei%20ole%20lainsuojaton.html

Terve, metsä, terve, vuori,
terve, metsän ruhtinas.
Täss on poikas uljas, nuori
esiin käy hän voimaa täys
kuin tuima tunturin tuuli.

Metsän poika tahdon olla,
sankar jylhän kuusiston.
Tapiolan vainiolla karhun
kanssa painii lyön, ja
maailma unholaan jääköön.

Viherjäisell’ laattialla,
miss’ ei seinät hämmennä,
tähtiteltin korkeen alla
käyskelen ja laulelen,
ja kaiku ympäri kiirii.

Kenen ääni kiirii siellä?
Metsän immen lempeän;
liehtarina miehen tiellä
hienohelma hyppelee,
ja kultakiharat liehuu.

Ihana on täällä rauha,
urhea on taistelo.
Myrsky käy ja metsä pauhaa,
tulta iskee pitkäinen,
ja kuusi ryskyen kaatuu.

Metsän poika tahdon olla,
sankar jylhän kuusiston.
Tapiolan vainiolla karhun
kanssa painii lyön, ja
maailma unholaan jääköön.

Meilla on sata hehtaaria mettää. Teherähänkö yhyres avohakkuu?

Mää oon kuiva kangasmettä kesäheltehellä. Nua sun silimäs sytyttää mettäpalon.

Porsas on loppupeliis yllättävän siisti elukka, kun tarkemmin kattoo. Niin oon määkin.

Kuka ny Pariisihin lähtis, kun Seinäjoki on täs palijon lähempänä. Otetahanko huane Hotelli Lakeuresta? Voin pitää sulle esitelmän pellettilämmityksen erullisuuresta.

Mulla ei oo halakopinos kossupullua,vaan valakoviiniä. Mennähänkö siemaasemahan se ensiksi, puhutahan syvällisiä ja otetahan sitten vasta kossupullo siitä viäreesestä pinosta ja ruvetahan riahumahan sammalmättähillä.

Pirkules, sun ruppis on loistokunnos. Tehoja yhtä palijon kun uures Toyota Korollas.

Sää oot niinku Teuva kevätauringos.

Ostettaasko samanlaaset tuulipuvut. Kahistaas yhyres.

Mennähänkö meille, saat huamenaamulla äireen leipomia sämpylöötä.

Valametti! Valametti! Valametti! Se on raktoriista paras. Taharokko ajaa mun sylistä?

Kiatouru muhun, mää pirän susta hualen.

Ookko koskaan kokeellu isoäireen hetekalla. Se joustaa mukana.

Eikös ookkin tämä Mennen yllättävän viekootteleva tuaksu.

Musta saat nöyrän miehen. Hehtaarit teköö nöyräksi, kun niitä on tarpeheksi palijon.

Puun hinta on nousus, voisin ostaa sulle vaikka turkin, jos lupaat, nottet paa sen alle rihimankiertämää.

Sun reiret on niinku vastahöylättyä hirttä.

Lähärekkö hirvimettälle? Piretähän siihen päälle peijaaset, aivan kaharestansa. Syärähän koko ruho, ei jätetä muille mitää.

Mää hemmottelisin sun pilalle.

Meirän äireellä olis justihin sulle sopiva kansallispuku, saisit varmahan lainata sitä, jos tahtoosit.

Jos sää oot luanto, niin mää on luannonsuajelija.

Toisin sulle aamulla piimävelliä vuateesehen.

Muutetahan Jurvahan.

Isoäiree jätti mulle mukavan perinnön, yksin en kerkiä sitä millään haaskaamahan.

Sää oot niin voimakastahtoonen nainen, notta tuu meille nuareksi emännäksi, niin saarahan kunnon syytinkisota pystyhyn äireen ja isän kans. Tapellahan veriispäin.

Mennähän johonkin rauhallisempahan paikkahan puhumahan Kekkosesta.

Ajattele. Vain me kaksi ja kaikki muut pualuekokouserustajat.

Saanko ny jo lopettaa tämän torttapotortta ja pakonomaasen yrittämisen. Meille vai teille? Riisun sut jo porstuas. Repääsen kimonos. Saat kohorella mua kaltoon. Mää pirän siitä.

.. se on sit viimene jänistys vikonloppu ..