IRC-Galleria

Mitä jos 3. luokalla opiskeltais 1/5 vuotta englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa ja venäjää. Sen jälkeen valittais 4. luokalle A1 kieli ja sit 5. luokalle A2 kieli ja 7. luokan B1 kieli ois täysin vapaaehtoinen. Koska 3. luokan opetuksessa ehtis käydä ihan vaan alkeita, niin se ei vaatis opettajaltakaan kummosta osaamista opettaa kaikkia viittä kieltä. Tästä vois toki keksiä myös erilaisia variaatioita, mut perusidea tuli siitä miten meidän koulussa oltiin puolvuotta tekstiilitöissä ja puolvuotta puutöissä, jonka jälkeen sai valita kumpaa haluaa jatkaa. Muistan ainakin ite lapsena et kun valittiin A2 kieltä niin ei ollu mitään hajua näistä kielistä joten niin sitä valitsi ihan vaan sen minkä kaverit valitsi. Tosin kyllä puutyöt tuli myös valittua ihan vaan koska pojat tekee puutöitä. Silti voisin sanoa et se oli hyvä kokemus, enkä pelkää nyt aikuisena käyttää neulaa, vaikka olin tekstiilitöissä surkea.

Seuraavalla opintoasteella sit jatkettais vähintää sen A1 kielen opiskelua ja voitais tarjota vaihtoehtona jatkaa sitä A2 kieltä ja/tai B1 kieltä ja/tai alottaa B2 kieli. Kirjotuksissa voitais korvata ruotsin kirjottaminen vaihtoehdolla kirjottaa joko se A2 tai B1 kieli.

Yliopistolla voitais taas poistaa täysin muun kuin englannin suorittaminen pakollisista kursseista. Minkä lisäksi poistettais tietty ruotsinkielen osaamisen vaatimus kaikista viroista ja palkattais tarvittaessa erillinen ruotsinkielen niissä tapauksissa, kun kielivähemmistön oikeuksien turvaaminen sitä vaatii vrt. saamenkieli yms.

Olen usein puhunut täällä pakkoruotsia vastaan ja jopa suomen kaksikielisyyden kumoamiseksi. Valitettavan usein se jää kuitenki melko yksipuoliseksi julistukseksi. Jotta en vaikuttaisi liian pelottavalta vakaumukseni kanssa, niin sanottakoon että kannatan kuitenkin kielivähemmistöjen palvelujen turvaamista. Ruotsinkieliset on suomen suurin kielivähemmistö ja ansaitsee siksi myös huolenpidon siinä missä valtaväestö. Ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen voidaan säätää laeilla ilman kaksikielisyyttäkin. Lisäksi ruotsikieliset palvelut yritysten toimesta ruotsinkielisillä alueilla turvataan kyllä ihan luonnostaankin, sillä yrityksillä on motivaatio panostaa asiakaapalveluun. Lisäksi minusta ruotsi on hieno maa ja ruotsinkieli hieno kieli. Suomen ja ruotsin välit tulevat varmaati aina säilymään lämpiminä. Minustakin olisi kiva osata ruotsia. Ruotsi vaan on minulle aika vaikeaa, vaikka osaankin hyvin englantia ja muut sanoo että se on helppo kieli. Oikeastaan luulen et monet jakavat tunteeni ruotsin suhteen, mutta kokevat laillani kielipolitiikan epäoikeudenmukaiseksi.

Tällä viikolla metro uutisoi: "Nuorten kielitaito on jo liian kapea työelämään". Jutussa uutisoitiin että kuinka nuoret osaavat kyllä englantia, mutta työmarkkinoilla kaivattaisiin muitakin kielitaitoja. Itselle tuli tästä heti mieleen se, miten usein pakkoruotsia puolustetaan sillä, kuinka "nuorten kielitaito heikkenisi jos ruotsia ei opetettaisi" ja "ei yhden uuden kielen osaamisesta haittaa ole". Mitenkähän lie. Ohessa oli myös tilasto siitä, minkä kielen/kielten osaamista yritykset painottavat työhönottotilanteessa. 50% Venäjä, 36% Portugali, 29% Kiina, 24% Espanja, 19% Englanti, 16% Ranska, 13% Viro, 13% Saksa, 10% Italia, 9% Ruotsi. Tuorein tilasto vuodelta 2009. Eli tilastojen valossa yritysten kannalta suomessa kannattaisi opettaa kouluissa pakkovenäjää. Pakkokiinallekkin näyttäisi olevan yrityksillä yli tuplasti enemmän kysyntää kuin pakkoruotsilla. Olisiko jo korkea aika päivittää kielipolitiikkamme ajantasalle.