IRC-Galleria

Viimeaikainen mielenosoitus pelleily on saanu miettimään tätä oikeisto-vasemmisto jakoa sekä ihmisten maahanmuuttonäkemyksiä. Siis mä näen et äärioikeiston nousu on ihan vakava uhka. Monet näistä jotka on osallisena siinä vaan on samalla huolissaan liian oikeistolaisesta talouspolitiikasta ehkä jopa ymmärtämättä sitä. Eli siis tää nouseva äärioikeisto tarvis oikeesti enemmän vasemmistolaisuutta, sosialismia talouspolitiikkaan. Syy siihen et miks tää porukkaa ylipäätään identifioituu oikeistoon liittyykin maahanmuutonvastaisuuteen. Tätä identiteettiä vahvistetaan jatkuvasti korostamalla ihmisen maahanmuuttomielipiteen merkitystä. Hyvä esimerkki tästä on tää viimeaikainen Eroa hallituksesta mielenosoitus-säätö. Ei kestänyt kauan kun netissä rupes kiertää jutut miten kyseisen mielenosoituksen järjestäjät kuuluu rajat kiinni-ryhmään ja tän vuoksi sinne mielenosoitukseen ei voi osallistua, koska se on rasistinen. Samalla pykättiin sit vastineena tähän toinen samanlainen mielenosoitus sit heille jotka haluaa hallituksen eroavan, mutta ei halua osallistua samaa vaativaan mielenosoitukseen kun järjestäjä on rajat kiinni ryhmän jäsen. Tällästä pelleilyä tää on hittovie. "mä en leiki sun kans ni mä järjestän oman mielenosotuksen ku sä oot ihan tyhmä". Juuri tällänen toiminta on osaltaan luomassa sitä identiteettiä et ihmisen maahanmuuttomielipide on se mikä määrittää ihmisen arvon. Aattele et jos ihmisiä aateltaiskin moniulotteisesti ja et voidaan olla maahanmuuttoasioissa eri mieltä mut toisissa asioissa samaa mieltä. Mitä jos vaikka mielipide talouskysymyksissä oiski se maahanmuuttoa tärkeämpi asia? Miltä tää tilanne sillon näyttäs?

Tässä se nyt on. Rikkaiden julkinen salaisuus. Malli, josta kokoomus ei tule tinkimään. Tosin koko taloustieteen kentän on kaapannut uskomus, jonka mukaan näin asioiden pitääkin mennä, jolloin höynäytettyjä löytyy joka puolueesta. Paras tapa voittaa politiikassa onkin saada oma taloudellinen idealogia näyttäytymään yleispätevänä ja neutraalina. Onneksi olkoon kokoomus ja kumppanit. Olisiko aika jo heräillä?

http://yle.fi/uutiset/taloustieteen_professori_tuloeroja_kasvattaa_verojarjestelmaan_90-luvulla_tehty_radikaali_muutos/7573458

Tällä viikolla metro uutisoi: "Nuorten kielitaito on jo liian kapea työelämään". Jutussa uutisoitiin että kuinka nuoret osaavat kyllä englantia, mutta työmarkkinoilla kaivattaisiin muitakin kielitaitoja. Itselle tuli tästä heti mieleen se, miten usein pakkoruotsia puolustetaan sillä, kuinka "nuorten kielitaito heikkenisi jos ruotsia ei opetettaisi" ja "ei yhden uuden kielen osaamisesta haittaa ole". Mitenkähän lie. Ohessa oli myös tilasto siitä, minkä kielen/kielten osaamista yritykset painottavat työhönottotilanteessa. 50% Venäjä, 36% Portugali, 29% Kiina, 24% Espanja, 19% Englanti, 16% Ranska, 13% Viro, 13% Saksa, 10% Italia, 9% Ruotsi. Tuorein tilasto vuodelta 2009. Eli tilastojen valossa yritysten kannalta suomessa kannattaisi opettaa kouluissa pakkovenäjää. Pakkokiinallekkin näyttäisi olevan yrityksillä yli tuplasti enemmän kysyntää kuin pakkoruotsilla. Olisiko jo korkea aika päivittää kielipolitiikkamme ajantasalle.

Sinällään ironista, että tästä on noussut tällänen kohu. Vähän aikaa sitten esitetyssä docventures jaksossa esiteltiin kuinka talousjärvestelmä itsessään on muokattu viemään rahat köyhiltä rikkaille. Ehkä kasvisruoka ja sossun tatu on helpompi käsittää? Vaikka ne maailman Walhroossit nostavat törkeän suuria summia tekemättä juuri mitään. Noh mutta puututaampa nyt tähän itse kohuun. Ensinnäkin sossu-Tatu ei ole sitä yleistä valtavirtaa, vaan poikkeuksellinen yksilö. Useammin törmää niihin nuoriin jotka eivät jaksa/viitsi/tiedä hakea toimeentulo tukea vaikka olisivat siihen oikeutettuja. Harva ihmisistä hyväksyy noin leppoisasti tilanteen ilman että haluaisi tehdä mitään elämällään. Sinällään positiivista että Tatu on niin sinut itsensä kanssa. Sitten mitä tukien suuruuteen tulee, niin sossulta saa vuokraan tukea 560e asti. Yleisiin menoihin yksin asuva saa n. 470e. Päälle maksetaan lisäksi pakolliset kulut: sähkö, vesi, kaasu, terveydenhoito. 1050e/kk tekemättä mitään tuntuu toki kovalta palkalta, sillä itsekkin kun tein vuoden minimipalkka duunia niin saldo näytti tilillä jokseenkin tuolta. Huomion arvoista kuitenkin on, että Tatulle jää kiinteiden menojen jälkeen n. 400 euroa. Siitä vähintää puolet menee ruokaan. Helposti enemmänkin. Kyseinen summa riittä kyllä toimeentuloon, mutta ei luksukseen. Itsellä silloin kun olin töissä jäi palkasta paljon enemmän säästöön ja riitti useampiin asioihin, koska menotkin olivat pienet. Toimeentulotuen jälkeen kaikki lisäraha on plussaa, jonka saa laitettua suoraan elämän laadun parantamiseen tai vaikka puskurirahastoksi yllättävien menojen varalta. Sen sijaan, että mietimme miten Tatu viettää boheemia hippielämää vähävaraisena, voisimme miettiä rikkaita jotka nostavat törkeitä palkkoja *kröhöm Elop kröhöm*. Voisimme miettiä stadin asuntojen korkeita hintoja. Voisimme miettiä miten osa-aika/keikkatyö saadaan kannattavaksi niille, jotka sitä haluavat tehdä. Antaa Tatun jäädä pelailemaan luolaansa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013100817582181_uu.shtml

http://areena.yle.fi/tv/1594821 Talouden Madonluvut/Four Horsemen

Hmm nyt tulee tälläistä mutu pohdistua aiheesta et korjatkaa jos olen väärässä. Oletan, että tässä on ideana se, että hyvä ja keskituloiset käyttävät määrällisesti eniten rahaa ruokaan. Muutoinhan tämä koko idea olisi melko kyseenalainen. Ja oletan myös, että köyhät ja matalapalkkaiset käyttävät suhteessa kokonaisvarallisuuteensa enemmän rahaa ruokaan kuin varakkaammat. Eli jos rikkaan ruokakustannukset nousevat Ax8% ja köyhän Bx8%, jossa A > B, mutta rikkaan kokonaisvarallisuudesta A on esimerkiksi 1/20 ja köyhällä B on 1/2. Silloin siis vaikka rikkaan kustannukset nousisivat määrällisesti enemmän, niin köyhän kustannukset nousisivat suhteellisesti enemmän.


Selvästi siis tarvitaan jonkinlaista tasausmekanismia. Uutisessa kerrotaan, että sosiaalietuuksien ideksikorotus tasaisi tätä. Indeksikorotus ei kuitenkaan ota huomioon aiemmin mainitsemiani suhdelukuja, vaan kasvaa tasaisesti yleisen kuluttujahinta indeksin mukaan.


Toinen puoli tässä on sitten lääkkeiden hintojen korotukset. Lääkkeitä kuluttavat oletettavasti eniten eläkeläiset, varallisuuteen katsomatta. Jälleen lääkkeiden hintojenkorotukset vaikuttaisivat suhteellisesti eniten vähävaraisiin, sillä oletan jälleen, että rikkaat käyttävät suhteellisesti pienemmän osan omaisuudestaan lääkkeisiin, kuin vähävaraiset.


Kyseinen uudistus tuntuu osuvan siis eniten juuri vähävaraisiin. Omituista, kun matalapalkkaisten pätkätyöläistenkin asema yhteiskunnassa on edelleen ongelmallinen. Eikä vähävaraisilla muutoinkaan ole hehkeetä. Pistää miettimään mitä tarkoitusta tämmöinen ajaisi? Eikö ruoka ja lääkkeet ole jo nykyisyydessään tarpeeksi kallista suhteessa esimerkiksi viihteeseen? Eikö ruokajonoissa ole jo tarpeeksi ihmisiä?

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/59643-ruuan-hintaan-kaavaillaan-suomessa-jattikorotusta

Luin sosiologiaa ja siitä tuli mieleen kun kaikki missit sun muut ehdottelee hirttoköysien jakamista narkkareille ja yliopistojen yksityistämistä, niin tajuaakohan ihmiset mihin meiän pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu.

Hyvinvointivaltion idea on siinä, että valtio pitää huolen kansalaistensa sosiaalisista oloista. Tämä perustuu uskoon siitä, että sosiaaliset ongelmat ja yksilölliset epäonnistumiset johtuvat osittain yhteiskunnan vaikutuksesta, eikä omasta syystä, ja siksi yhteiskunnan pitää osallistua niiden ongelmien ratkomiseen. Ensimmäisenä yhteiskunnan vaikutuksesta tuli mieleen lama. Tietyin väliajoin toistuva lama kuuluu kiinteänä osana kapitalistiseen talousjärjestelmään, eikä sen tulemista kukaan yksittäinen ihminen voi oikeastaan estää. Sen seurauksena monia ihmisiä irtisanotaan väkisinkin, siis täysin ilmaa omaa syytä. Ilman sosiaaliturvaa syntyisi super lamoja kun kysyntä romahtaisi entisestään kun oikeen kellään ei olisi varaa kuluttaa. Julkisen sektorin on tarkoitus tasoittaa eroja ja lieventään laman vaikutusta niin, että useammilla säilyisi vakaa ostovoima.

Hyvinvointivaltioista on myös erilaisia malleja. USA:ssa malli perustuu yksityisiin vakuutuksiin. Valtion vaikutus vedetään minimiin ja keskitetään lähinnä tarvehankintaan. Puutteita paikataan hyväntekeväisyydellä. Saksan ja itävallan mallissa sosiaaliturva on sidottu työsuhteisiin ja niihin liittyviin yksityisiin vakuutuksiin niin, että mitä enemmän maksaa sitä parempi turva. Tulonsiirroilla voidaan paikata puutteita. Pohjoismainen hyvinvointivaltio puolestaan perustuu universaaliuden aatteelle, että sosiaaliturva kuuluu kaikille. Toki eri mallit eivät ole täysin puhtaasti näitä.

Ihmisten elinikä nousee kokoajan. Sekä sairaat, että toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät. Silti eläkeikää ei saada nostettua, joten eliniän lisääntyminen menee puhtaasti eläkeläisten eliniän pidentämiseen. Samalla työuria koitetaan epätoivoisesti pidentää lyhentämällä opiskeluaikoja, eli tarkoituksena lyhentää ihmisten opiskeluun käyttämää elinikää ja siirtää sitä työuriin. Kuulostaako hassulta?

Syy tähän käytäntöön löytyy yksinkertaisesti siitä, että iso osa suomen väestöstä on ihmisiä, jotka lähestyvät eläkeikää. Lisäksi vanhukset ovat aktiivisia äänestämään, kun ei ole muutakaan tekemistä. Nuoria on vähän ja nuorilla on paljon muita intressejä, jotka menevät valitettavan usein äänestyksen ohi. Nuoret ovat tässä valitettavan alivoimaisessa asemassa, eikä fiksuja päätöksiä aina saada tehtyä.

Mitä nykyisellä politiikalla saavutetaan? Fiksumpia opiskelijoita? Eläkeläisiä, joilla on enemmän elinvuosia matkustella? Sinä päätät, mikä on tulevaisuus.

http://yle.fi/uutiset/suomalaisten_elinian_odote_kasvaa_vuosi_vuodelta/5911968

http://www.stat.fi/tup/vl2010/vaelak_findi_vaik.html

http://www.syl.fi/2012/05/18/opintoaikoja-lyhentamaan-kuumia-kivia-vai-not/

Tämä työmarkkinoita ajatellen tehty ei niin radikaali uudistus, jonka tarkoituksena on ensisijaisesti päivittää perusturva järjestelmä ajantasalle työmarkkina tilanteen suhteen. Tarkoituksena pitää sosiaalitoimelle tulevat lisäkulut minimissä.

1. Perusturvan sitominen kuluttajahinta indeksiin.
Hinnat nousee, palkat nousee, mutta tuet ei. Jos olemme mielestämme nyt saavuttaneet sopivan perusturvan määrän, meidän pitää sitoa se kuluttajahinta indeksiin, ettei tuen ostovoima heikkenisi enää. Tämä turvaa tuen riittävyyden tulevaisuudessakin.

2. Palkkatulojen tukia vähentävä vaikutus 80% -> 40%
Nykyisellään tuista vähennetään 80% tienatusta palkastasi. Se tarkoittaa, että jos teet esimerkiksi mainostenjako työtä 4 euron tuntipalkalla, todelliseksi palkaksi muodostuu 0,80 euroa tunti. Ketä jaksaa motivoida tuollanen palkka? Ne työt mitä toimeentulotukea hakeva asiakas saa tehtyä eivät yleensä ole mitään huippupalkkasia hommia, vaan nimenomaan just tuommosia matalapalkkatöitä. On kohtuutonta rankaista työnteosta noin kovalla kädellä. Ei ihme että sossukierteestä on vaikea päästä ylös.

Nykyinen järjestelmä on kehitetty siinä tarkoituksessa, että kaikkien tavoitteena on päästä kokopäivä töihin. Nykyisen työmarkkinamaailman hengen mukaan se ei kuitenkaan ole enää kovin helppoa. Pätkä- ja osa-aikatöistä on tullut entistä yleisempiä. Kannustetaan ihmisiä tekemään edes jotain omien voimavarojensa rajoissa :)

3. Kannustusta kimppakämppiin
Yksinasuva perusosa on 461 euroa, mutta jos asut kaverin kanssa tukesi alennetaan 392 euroon. Logiikka tässä on ilmeisesti siinä, että kimppakämpässä säästää vähän asumiskustannuksissa, joka syödään sitten samantien tuesta. Mitään järkeähän tässä ei oikeasti ole, sillä nythän kaikkia kannustetaan hankkimaan oma kämppä ja asumaan yksin, sossu maksaa vuokran kuitenkin. Mutta jos toimeentulo tuen asiakkaat asuisivat kimppakämpissä, niin sossu säästäisi vuokraosuuksissa. Tähän pitää saada välittömästi muutos, ja lakata erottelemasta yksin ja kimpassa asuvien perusosien määrää.

4. Lisäkannustusta puolisoille
Nykyään eletään maailmassa, jossa naisillakin on oma talous eikä mies välttämättä elätä. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita ja perheen molemmilla osapuolilla on oma taloutensa, vaikka he tukisivatkin toisiaan. Meidän pitää kannustaa perheite erityisesti siihen, että edes toinen kävisi töissä vaikka toinen eläisikin toimeentulo tuella. Ehdotukseni on, että kun olemme laskeneet tukiin vaikuttavan palkkaosuuden 40%, niin puolison tuloista tämä osuus olisi vain 20%. Näin tuettaisiin kunkin yksilön itsenäistä taloutta paremmin.

Kertokaa omia ehdotuksia ja ajatuksia tästä :)

On toimeentulotukea, opintotukea ja eläkettä. Papereiden pyöritystä ja virastoissa juoksua. Ihmisten kiusaamista aktivoinnin nimissä. Henkistä tukea 0 prosenttia. Jos tienaat vähän niin vähennetään tuista. Eikö ole muuta vaihtoehtoa?

Esittelen nyt mielestäni varteenotettavan vaihtoehdon suomen perusturva järjestelmälle. Tällä on tarkoitus korvata perus toimeentulotuki, opintotuki ja eläke ilman ansiosidonnaista. Tämän lisäksi jäljelle jäisi yleinen asumistuki sekä ansiosidonnaiset tuet. Kertokaa jos unohdin ottaa jotain huomioon?

Jokainen pysyvästi suomessa asuva suomen kansalainen olisi oikeutettu esim. 500 euron suuruiseen kansalaispalkkaa kuukausittain hakemusta ja henkilöllisyystodistusta vastaan. Yhdellä hakemuksella tuki jatkuisi niin kauan kunnes tuki lakkautettaisiin, tai viraston tietoon tulisi tukeen oikeuttavien seikkojen muutos esim. kuolema tai muutto ulkomaille. Kaksoiskansalainen olisi oikeutettu tukeen vain jos hän asuu pysyvästi suomessa. Tukeen vaikuttavien muutosten ilmoittamisen laiminlyöntitapauksissa voidaan periä ylimääräinen tuki takaisin korkoineen. Tukea hakevien verotietoihin tulisi merkintä tuen saannista, jolloin jos henkilö tienaa tarpeeksi veronalaista tuloa, häneltä perittäisiin takaisin vuosittain verotarkistuksen yhteydessä hänelle maksettu tuki. Alhaisista tuloista esim. alle 500 euroa kuussa ei perittäisi tukea takaisin tai perittäisiin vain tietty osuus. Takaisin perinnässä olisi tarkoitus päästä progressiiviseen järjestelmään niin että pientenkin palkkatulojen kerääminen olisi kannattavaa. Keskituloista ja sitä korkeampia tuloja saavien kohdalla olisi tarkoitus, että tulotaso ei muuttuisi tuen vaikutuksesta, joten heille tuen hakemisessa ei edes olisi järkeä. Tarkoituksena vähentää turhaa valtion virastojen kuukausittaisten hakemusten käsittelyyn kuluvaa työaikaa, vähentää turhaa byrokratiaa ja näin ollen helpottaa perusturvan saantia niille, jotka siihen nykyäänkin ovat oikeutettuja.

Kommentteja?

Jotain vastaavaa ollaa vissii aiemminki mietitty http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/wahlroos-kannattaa-kansalaispalkkaa/2001/04/57370

Nykyisin kukin käy oman uskontokuntansa uskonnon opetuksessa. Vanhemmat päättävät, mihin kirkkoon kuulut. Pieniä kun oltiin niin yksi kaveri kävi ortodoksisessa uskonnon opetuksessa ja toinen ET:ssä. Minä olen käynyt ala-asteelta yläasteelle ja lukioon ihan perusluterilaisessa uskonnon opetuksessa. Vasta lukiossa päädyin kokeilemaan vähän jotain muuta, koska pystyi ja kiinnosti. Kokeilin ylimääräisenä yhden kurssin ET:tä eli elämäntaitoa. Kursilla opetettiin mm. etiikkaa, dialogia ja vuorovaikuttamisen taitoja. Olin ihan että wow parhaita kursseja ikinä. Olen hämmästynyt miten suurin osa pystyy valmistumaan käymättä yhtään tälläistä kurssia. Juuri vuoropuhelun taidoille olisi kysyntää oikeassa elämässä.

Korjatakseni tämän vääryyden ehdotan, että kaikkien eri uskontojen opetus yhdistetään yhdeksi uskontotieteeksi. Siinä käsiteltäisiin maailman eri uskonnot, etiikkaa ja vuorovaikuttamisen taitoja. Lasten tarvitsemaa erilaisuuden ymmärtämisen ja suvaitsevaisuuden kykyjä. Koulun yleissivistävän tehtävän kannalta tälläinen järjestely olisi paljon rakentavampi.

Nykyinen linja eri uskontojen opettamisesta eri uskontokuntiin kuuluville on seurausta itsekeskeisestä ajattelutavasta, jossa juuri minun uskontoni on se oikea, joten noilla muilla ei ole väliä. Vanhemmat voivat toki pitää kiinni omista arvoistaan, mutta koulumaailmaan suppea maailmankatsomus ei sovi. Tulokset tästä näemme siinäkin, ettei aikuinen ihminenkään välttämättä tajua, ettei toisia saa kiusata siksi, että heillä on eriäviä mielipiteitä.

http://yle.fi/uutiset/uskonnon_opetus_aiheutti_suuria_tunteita/6194265

Pitäisikö koulujen uskonnonopetus käytäntöä muuttaa?

PS. Mielipiteestäni huolimatta en vastusta joulua, suvivirttä enkä uskontoja itsessään.