IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Elämänkatsomus ja filosofia
Perustettu
28.12.2004
Tilastot
Käyntejä: 4 152 (1.7.2008 alkaen)
Koko
94 jäsentä
Tyttöjä: 15 (16 %)
Poikia: 79 (84 %)
Keski-ikä
37,6 vuotta
Otos: 57 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 36,5 vuotta
Poikien keski-ikä: 37,8 vuotta
Ylläpitäjä
haivei

Jäsenet (94)

[ereNaimelaSapanuryoniavoybean-Tyhjyys-metsisMystähtiaizen^myo-oQualiaebolapenis666_Filo_Sol-InvictussamiymusiikkiJanCold
« Uudemmat - Vanhemmat »

Qualia<3Luonut: QualiaPerjantai 17.08.2012 08:33

MaiMiauErillisyys ja intiimiysLuonut: MaiMiauTorstai 07.06.2012 01:50

Sen sijaan että etsisimme sitä ehjyyttä sisältämme, sydämemme sisäisestä tyhjyydestä ja hiljaisuudesta, etsimme tätä ehjyyttä erilaisista ulkonaisista asioista. Siinä piilee jonkinlainen järjettömyys. Joskus voi olla vaikeata huomata tätä järjettömyyttä, mutta jos sen yhtäkkiä huomaa niin ei voi muuta kuin nauraa. Yritämme ahneesti saada sen mitä meillä jo on. Yritämme ahneesti tulla siksi mitä jo olemme. Ja juuri siitä syystä että me ahneesti yritämme saada sen mitä meillä jo on meillä ei sitä ole. Mutta jos me luovutamme sen täysin, jos luovutamme koko maailmankaikkeuden ja kaiken minkä se sisältää, silloin olemme ihmisistä rikkain, silloin olemme hän jolla on kaikki, joka on kaikki. Kaikki mitä sinun täytyy tehdä saadaksesi kaiken on luovuttaa kaikki. Kuulin kerran radiosta haastattelun eräästä luostarista täällä Ruotsissa jossa eräältä nunnalta kyseltiin elämästa siinä luostarissa. Hän sanoi että se on fantastista, että se antaa täydellisen ja ehdottoman vapauden, ja ainoa mitä sinun pitää tehdä on luovuttaa kaikki.

Minän kahdeksanhaaraisen tien kolmas aspekti on että sen sijaan että kuuntelisi mestaria kuuntelee minän ääntä, ja se tarkoittaa ajatella, ajatella, ajatella - yrittää ajattelemalla selvittää maailma, yrittää ajattelemalla selvittää elämänsä. Yrittää ajattelemalla selvittää kuinka suhtautua erilaisiin asioihin. Ensiksi luomme ajattelemalla erillisyyden, sitten yritämme ajatuksen voimalla selvittää kuinka suhtautuisimme näihin asioihin jotka olemme ajatuksella luoneet. Mitä on ulkopuolellamme, mitä meiltä puuttuu? Joten zen on tie meille jotka emme enää luule voivamme selvittää sitä ajattelemalla. Zen ei oikeastaan ole niin suunnattoman monimutkaista, zen on oikeastaan hyvin, hyvin helppoa. Tule yhdeksi maailmasi kanssa! Paras, nopein tapa kokea ykseyttä on luottaa harjoitukseen, tehdä zazenia joka hetkessä. Tehdä zazenia tarkoittaa: ole tässä ja nyt! Olla tässä ja nyt tarkoittaa: ole intiimi maailmasi kanssa, olemassaolosi kanssa, ympäristösi kanssa. Samassa hetkessä kun ajatus sukeltaa esiin olet poissa tästä intiimiydestä. Jos seisot ja tiskaat tai jos lakaiset lattiaa tai jos pyyhkit pöydän ja yhtäkkiä löydät itsesi haaveesta et enää ole yhtä sen kanssa mitä teet, mitä olet, et enää ole yhtä pöydän kanssa, tiskiräsyn kanssa, tiskiveden kanssa, luudan kanssa, lattian kanssa. Olet jossakin muualla. Lakkaa erottamasta itseäsi. Tee harjoituksesi, ole tässä ja nyt. Ja vaikeampaa kuin tämä se ei todellakaan ole.

http://www.zazen.fi/activities/teishos/santeErillisyysIntiimiys.html

Marsalkka[Ei aihetta]Luonut: MarsalkkaKeskiviikko 23.03.2011 20:02

BabaBomZen of BarbersLuonut: BabaBomTiistai 16.11.2010 06:08

The barber may shave himself or use another barber. Himself he shaves the others who save themselves from shaving. Tell, how is the sight of another barber saving another barber from shaving another barber?
Rentoutus harjoitus mene lattialle makuulle ja sulje silmäsi, hengitä syviä ja rentouta lihaksia, sekä aseta kurkun ja vatsan päälle kädet. Lepää noin 15minuuttia, jonka jälkeen pieni venyttely niskojen ja raajoja avaukseksi. Pieni hieronta lisänä ei pahaa tee.

http://www.kendohelsinki.org/?sivu=lajit

http://www.zazen.fi/yhteystiedot.htm

http://www.reikisivut.com/jooga/

http://www.reikisivut.com/reikihoito/

KosmosshamaaniZen ja zazenLuonut: KosmosshamaaniPerjantai 12.03.2010 04:24

Mitä zen on?
Zen on henkinen harjoitus, jossa opettajat ovat sukupolvien ajan ohjanneet oppilaita oivaltamaan itse. Sana zen on japaninkielinen muunnos sanskriitin sanasta "dhyana", meditaatio. Zen-meditaatio hiljentää mielen rentoon, luonnolliseen ja äärimmäisen valppaaseen tilaan. Silloin on mahdollista herätä tähän hetkeen ja todellisuuteen. Japaniksi tätä heräämistä kutsutaan nimellä kensho, "nähdä todellinen olemuksensa" tai "nähdä maailma sellaisena kuin se on".

Salaman leimahdus!
Kipinä piikivestä!
Silmänräpäys,
ja se meni jo.
- Mumonkan #21

Hereillä olevaa mieltä verrataan usein täydellisen kirkkaaseen jalokiveen, joka heijastaa virheettömästi kaiken ympärillään olevan tahraantumatta itse. Se on aina läsnä meissä jokaisessa, mutta mielen taukoamaton toimeliaisuus peittää sen.

Suurin osa jokapäiväisestä elämästämme kuluu minän tarpeiden palveluksessa. Kuitenkaan saavutuksemme eivät anna pysyvää tyydytystä. Siksi toivomme tai pelkäämme tulevaisuutta sekä arvioimme menneisyyttä jatkuvasti. Silloin emme ole kokonaan läsnä siinä mitä teemme, emmekä valmiita vastanottamaan todellisuutta sellaisena kuin se on.

Tarvitsemme ajattelua jokapäiväiseen toimintaamme. Surun ja ilon kokeminen ovat luonnollinen osa elämää. Voimme kuitenkin olla takertumatta kuvitelmiin siitä miten asioiden pitäisi olla. Silloin voimme kokea ja toimia koko olemuksellamme tässä ja nyt. Zen-harjoitus on polku tähän vapauteen, myötätuntoon ja viisauteen.

Kenshoon kulminoituva ymmärrys tarvitsee jatkuvaa harjoitusta toteutuakseen oikeana toimintana elämässämme. Opettaja sekä toiset harjoittajat tukevat jokaisen omaa työskentelyä, jossa zen-harjoituksen elementit meditaatio, moraali ja viisaus täydentävät toisiaan.

Mitä zazen on?

copyright Ville Palonen Suurenna klikkaamalla.
Zen-tradition vuosisataisen kokemuksen mukaan meidän on mahdollista olla hereillä tässä ja nyt, selkeällä ja kirkkaalla tavalla. Zazen tarjoaa helpotetut olosuhteet harjoitella sitä. Siinä pyritään keskittymään harjoitukseen ilman katkoksia koko olemuksella; tahdolla, ajatuksilla, keholla, hengityksellä, tunteilla, aisteilla, tietoisuudella...

Zazenissa pidetään huoli hyvästä asennosta, hengityksestä sekä mielen keskittymisestä harjoitukseen. Istua voi erilaisissa risti-istunnoissa, polvillaan tyynyn päällä tai matalalla penkillä taikka tuolilla. Asento on ryhdikäs, rento ja valpas. Zazenissa hengitetään vatsahengitystä ja huomio pidetään harassa, alavatsassa. Keskittymisharjoituksina käytämme hengityksen laskemista, hengityksen tarkkailua, koan-harjoitusta sekä shikantazaa.
Hengityksen laskeminen
Laske hengityksiä yhdestä kymmeneen: ulos-yyksiii, sisään-kaaksiii, ... sisään-kymmeneeen. Ja uudestaan yhdestä kymmeneen. Aina kun alat torkkua tai ajatuksesi harhautuvat muistoihin tai fantasioihin, ainoastaan aloita ykkösestä. Vaikka huomiota kiinnitetään vatsahengitykseen ja asentoon, on laskemiseen keskittyminen tärkeintä. Hengityksen laskemisen voit aloittaa myös opaskirjan (500 kB pdf) perusteella.

Zazenin tarkoitus on ensin kehittää jorikia eli keskittymiskykyä ja henkistä voimaa. Joriki on välttämätöntä harjoituksen syvenemiselle ja laskeminen on ensi alkuun paras harjoitus. Kun harjoitus alkaa sujua ilman katkoksia, keskity syvemmin, koko olemuksellasi.
Hengitykseen keskittyminen
Tässä harjoituksessa keskitytään haraan, alavatsaan, ja ollaan yhtä hengityksen kanssa.
Suurenna klikkaamalla.
copyright Ville Palonen
Koan
Entä sitten kun mieli on hiljentynyt? Mitä minun oikeasti pitäisi tehdä? Kuka minä olen? Mikä tämä todellisuus oikein on? Zazen auttaa keskittymään Suureen Kysymykseen kaikin voimin, koko olemuksella. Silloin oma ratkaisukin on kokonaisvaltainen.

Ensimmäisen koanin ratkaisu on ensimmäinen kosketus todelliseen itseen. Sitä syvennetään yhä uusilla koaneilla läheisessä vuorovaikutuksessa opettajan kanssa. Roshi Bodhin Kjolheden opetuspuhe kuvaa tätä hyvin.

Koan-harjoitus on antautumista Suuren Kysymyksen etsintään. Otteet Flora Courtois'n kirjasta "Valaistuminen" kertovat millaista on kamppailla suuren kysymyksen kanssa ilman tradition ja opettajan tukea. Käännösote "Koan Mu" Zenkei Shibayaman kirjasta "Zen Comments on Mumonkan" kertoo koan-harjoituksesta perinteisessä japanilaisessa luostarissa. Nämä ovat kuvauksia äärimmäisestä harjoitukselle omistautumisesta.
Shikantaza, puhdas istuminen
Shikantaza tarkoittaa "vain istuminen" tai "puhdas istuminen". Siinä ollaan valppaina ja kiinnitetään huomio kaikkeen, eikä mihinkään erityiseen. Shikantaza on vaativa harjoitus, joka tuskin onnistuu ilman vankkaa meditaatiokokemusta ja opettajaa.

Jatkolukemiseksi suosittelemme Philip Kapleaun "Three Pillars of Zen"

Zenin historiaa

Gautama Siddhartha oli intialaisen kuninkaan poika 2500 vuotta sitten. Elettyään suojattua elämää yltäkylläisyydessä, hän havahtui kaiken katoavaisuuteen ja päätti ratkaista inhimillisen kärsimyksen ongelman. Kuuden vuoden äärimmäisen etsinnän jälkeen hän löysi etsimänsä ja häntä ryhdyttiin kutsumaan Buddhaksi. Hänen opetuksensa levisi kaikkialle Aasiaan ja vähitellen syntyi laaja kirjo varsin erilaisia buddhalaisuuden muotoja.
Oivalluksensa jälkeen Buddha ryhtyi opettamaan ja hänen oppilaansa seurasivat häntä. Kerran Buddha kohtasi tiellä miehen joka kysyi:
"Oletko sinä jumala?"
"En ole", vastasi Buddha.
"Oletko sitten Arhat?" (Pyhimys, jumalan inkarnaatio)
"En ole"
"No mikä sinä sitten olet?"
"Olen hereillä"

Sana buddha tarkoittaa kirjaimellisesti hereillä, selkeällä ja kirkkaalla tavalla.

Zen-traditio välittää Buddhan kokemuksen opettajalta oppilaalle, opetuksen ja kirjoitusten ulkopuolella. Opettaja johdattaa oppilaan sellaiseen tilaan, jossa tämä oivaltaa itse. Kirjoituksilla on merkitystä opetuksen apuvälineinä ja kulttuurin välittäjänä. Buddhalaisuuden meditaatiokoulukunnan opetus kulki Intiassa 24 sukupolven ajan kunnes intialainen Bodhidharma toi sen Kiinaan vanhoilla päivillään. (Dhyana (sanskr), chan (kiina), zen (japani), son (korea) = meditaatio)

Bodhidharman jälkeen opettajuus siirtyi vain yhdelle oppilaalle kunnes zenin kuudes kiinalainen patriarkka Hui-Neng jätti jälkeensä useita opettajia. Tänä aikana zen-buddhalainen opetus muutti muotoaan intialaisille tyypillisestä monimuotoisesta ja metafyysisestä esityksestä kiinalaiselle mielenlaadulle sopivaksi yksinkertaiseksi ja käytännölliseksi opetukseksi. Tuolloin zeniin sulautui taolaisia vaikutteita ja alkoi zenin kulta-ajaksi kutsuttu ajanjakso 800-1200 luvun Kiinassa. Tänä aikana elivät tunnetuimmat zen-mestarit, joiden tekemisiä ja opetuksia on kirjattu paljon. Syntyi myös koan-opetusmenetelmä.

Koska zen perustuu opettajan ja oppilaan pitkään suhteeseen, muovautuvat opetuksen muodot väistämättä persoonallisuuksien mukaan. Vasta aika näyttää, kuinka hyväksi jonkin tietyn opettajan tyyli osoittautuu. Suuret opettajat ovat perustaneet omia perimyslinjoja, traditioita tai "taloja" kuten Kiinassa sanottiin. Esimerkkejä näistä ovat Kiinassa alunperin syntyneet rinzai- (lin-chi) ja soto- (tsao-tung) traditiot. Niillä on sama päämäärä ja perusta, mutta hieman erilaiset harjoitusmuodot. Soto painottaa hitaasti kypsyvää ymmärrystä eikä yleensä käytä koan-harjoitusta. Rinzai painottaa kenshokokemuksen merkitystä ja käyttää koan-harjoitusta meditaation intensiteetin lisäämiseksi.

Kiinasta zen kulkeutui mm. Koreaan, Vietnamiin ja Japaniin. Esimerkiksi Japanissa on nykyään (1984) 21 000 temppeliä, 66 luostaria sekä 22 000 pappia. Länsimaihin zen on levinnyt vasta tällä vuosisadalla. Ensimmäiset zen-opettajat muuttivat USA:han ennen toista maailmansotaa. Myöhemmin useat länsimaiset kävivät opiskelemassa zeniä kaukoidässä ja toivat opetuksen mukanaan. Heidän joukossaan oli mm. useita katolisia munkkeja.

Puutarha Nanzen-jin luostarissa
Zen vaikutti kaukoidän taiteisiin kuten runouteen ja maalaustaiteeseen. Zenistä vaikutteita ottaneissa taiteissa näkyy pyrkimys turhan pois jättämiseen. Tämä koskee myös henkilökohtaisia pyyteitä ja tietoisia tavoitteita itse suorituksessa. Esimerkiksi kalligrafian mestari valmistelee välineensä keskittyneesti ja saattaa odottaa liikahtamatta puoli tuntia. Sitten hän tarttuu siveltimeen ja teos syntyy hetkessä.

Japani eli satojen vuosien ajan jatkuvaa sisällissotien aikaa. Samurait eli ammatisotilaat ryhtyivät käyttämään zen-harjoitusta voittaakseen kuolemanpelon sekä pystyäkseen herpaantumattomaan kokonaisvaltaiseen keskittymiseen. Myös hallitsijat ajoittain tukivat zen-buddhalaisuutta samuraiden maailmankatsomuksena. Tästä syntyi yhteys zenin ja japanilaisten kamppailulajien välille.

Aiheesta voi lukea D.T. Suzukin kirjoista (esim. "Zen and Japanese Culture" ), Trevor Leggett:"Zen and the ways", Kenneth Kraft:"Zen, Tradition and Transition" tai Eugen Herrigel:"Zen ja jousella ampumisen taito".

http://www.zazen.fi/hzc.ht..m
« Uudemmat - Vanhemmat »