Meditaatio toimii tässä.
Se voi tuntua ei-tekemiseltä ilman pyrkimystä tai tavoitetta.
Myrskyävän mielen "takaa" paljastuu hiljainen, tyyni tarkkailija. Myrsky voi jatkua, mutta alla jokin pysyy rauhallisena.
Meditaatio tuntuu synnyttävän mielenkiintoisia asioita. Tuntuu vaikealta/tarpeettomalta sanoa, mitä meditaatio "on".
"Oikeaa tapaa" ei liene. En voi/yritä opettaa ketään - voin vain kertoa mikä mulle on toiminut.
Itse olen jumittanut mm. näin:
1) Istu alas selkä mahdollisimman suorana; risti-istunta tai lootusasento tuntuvat musta optimaalilta (ja vahvistavat selkää ja koko kehoa) mutta jos niihin ei taivu niin mikä tahansa mukava asento käy
2) Valitse seinästä piste, keskitä katseesi siihen (silmät voi kyllä pitää myös kiinni)
3) Keskity syvään hengitykseen, anna sen virrata vatsasta alkaen
4) Havainnoi.
Ajastettu meditaatio tuntuu sujuvalta - muuten helposti pakenee epämukavuuden koittaessa. Voi alottaa vaikka kymmenestä minuutista ja kokeilla erilaisia kestoja jos siltä tuntuu. Toisaalta ajastetussa meditaatiossa ainakin itelläni on taipumusta yrittää arvuutella kuinka paljon on vielä jäljellä.
Meditaatiossa ei ole tarkoitus pakottaa mitään, tai painostaa ajatuksia hiljaiseksi, tai päästä sfääreihin. Meditaatiossa ei ole lineaarisia päämääriä, meditaatio on vain olemista, kokemukseen vapautumista tässä ja nyt.
Havainnoin. Tiedostan mitä sisälläni tapahtuu.
Kun mieli karkaa, huomaan sen ja palautan keskittymisen, aina uudelleen.
Hengitys on hyvä kiinnekohta.
Meditaation ei ole tarkoitus olla kivaa, jos ei kamalaakaan.
Vastoin stereotyyppisiä mielikuvia, meditaatio ei johda negatiivisten tunteiden tukahduttamiseen eikä tee kenestäkään ylimielistä, epäinhimillistä, teennäisen rauhallisella äänellä puhuvaa kaikkitietäjää. Kenenkään kusipäisyyttä ei voi laittaa meditaation piikkiin.
Hiljaa istuminen tuntuu ajoittain äärettömän vittumaiselta, ajoittain taas ekstaattiselta, usein vain tyhjyydeltä.
Hyväksy. Havainnoi. Hyväksy. Havainnoi. Hyväksy. Havainnoi. Hyväksy. Havainnoi. Hyväksy. Havainnoi.
Päämäärättömyydestä huolimatta olen huomannut mm. seuraavanlaisia sivuvaikutuksia:
- keskittymiskyvyn parantuminen - turha hötkyily on vähentynyt
- tunteiden käsittelemisen helpottuminen
- valtavankin kuohunnan keskellä elämän kriisitilanteissa on helpompi löytää oma keskipiste, ydin johon nojata
- ajattelun selkiytyminen
- kehotietoisuuden kasvaminen, kehon vahvistuminen, yhteisymmärrys kehon ja mielen välillä
- euforia
- auttaa hyväksymään itseä muita maailmaa
- ei oo kovin usein oikeesti tylsää
- heittäytyminen on helpottunut
- aamumeditaatio tuntuu rakentavan päivän tekemisille tukevan perustan
Meditaatiota voi tehdä kaikenlaisissa tiloissa. Oon suunnitellut että vois joku päivä juoda perseet ja meditoida.
Meditaatio ei ole uskonto, eikä sen toteuttaminen vaadi minkäänsorttista fanaattisuutta tai dogmia. Itse asiassa päin vastoin, se tuntuu yhdeltä epäideologisimmista tekemisen muodoista.
Kuten tripit yleensä, meditaatio jää päälle kun sen parissa viettää aikaa.
Lista blogiteksteistäni: Olentolupa&beid=32239243&action=showcomments#blogcomments
Odottamatta uskomattoman oikealta tuntui se virrata sisääni.
Kiherrys.
Tila peilikirkkautta
(haihtuvat jäljet pelosta sisällä vain heijastusta).
Sama tyyppi kokemassa. Toisenlainen tekstuuri.
Siellä kaikki tunne,
ja tyhjyys, suloinen tyhjyys,
ja mä kaikki siinä ympärillä.
Koti ja äimistys.
Ääriviivat väreissä.
Ihana sopu kehossa.
Valtava autuus huolenpidosta.
Kauneus.
Kasvava kiitollisuus.
Hengitys kulkee nätisti.
Selkä pystyy.
Uumoilin rajuksi, tuli lempeä.
Energi soiva säteilee kaikkeeni.
sinun sulonneisuutesi saa minut kysymään
oletko varmasti valmistettu tällä planeetalla.
katselen vuorotellen unelmaisemia ja sinua
enkä voi väittää näkeväni selvää eroa välillänsä.
kuka sinut loi?
jolla on aisteettista silmää ja nenää ja korvaa ja suuta ja sielu -
voi vittu mikä sielu.
hyvä huumorintaju valmistajalla.
jokin mun sisässä ällistyy tyttö sinä mitä ihmettä.
kun lokit paskantaa ja tulivuoret purkautuu
niin veden pintajännite rikkoutuu
mutta se ei ole juuri mitään sen rinnalla
että siinä hengität ja minä olen osa sitä maailmaa
joka pulssina ajautuu keuhkoosi.
sä tiedät sen tunteen kun punottavat korvalehdet hehkuvat kuumina,
ja tämä on ei pelkästään sen laista
vaan tasan juuri sitä.
minä en aio toistaa itseäni sinulle.
en aio toistaa itseäni sinulle.
joki on taas kerran huuhdellut minut ihmiseksi
ja sinun tuoksu kääntää minut kihelmöintiin.
me voimme saada sekä varpaat että räpylät,
muttei nokkaa jotta pussaaminen onnistuu hienosti.
pidä mua kädestä kun mä lennän.
pidät mua kädessä niin mä lennän.
mä itken eikä ole paha olla,
umpisolmut avaa itsen-sä
ja niin naurattaa hyristä meiän väreitä yhessä.
antaa meille.
me ollaan loitsu.
tämä on ihme.