Tosiaan, sain tehtyä 2000 palan palapelin, jonka alotin yli 2,5 vuotta sitten, tänään valmiiks. Vähänkö olin onnellinen ku laitoin viimisen palasen paikoilleen. Sitä hetkee olin odottanu kaikki näät kaks ja puol vuotta.
Samalla ku palapeli on valmistunu hitaasti mutta varmasti on tullu toi lukio suoritettua loppuun. Keskiviikkona oli viimiset kirjotukset. Hassua, nyt ei sit enää tarvii mennä kouluun ollenkaan. Mitäköhän nyt sit tekee kaikki päivät? tai no kummasti ne on tässä lorvaillessa kulunu, ihanku ei olis mitään tekemistä...
Ku miettii tota palapelin valmistumista ni siihen liittyy aika paljon muistoja. Sitä on tullu meinaan aikas monta iltaa väkerrettyä, tosin vähän vaihtelevalla menestyksellä. On siiinä ollu aika monta ihmistä auttamassakin. Ja kummasti varsinki nyt viime päivinä ku se on ollu ihan loppusuoralla porukat on innostunu kokoon sitä vaikkei ennen ois voinu vähempää kiinostaa. Ihan sama ku se että kyl nyt kirjotuksia on sit hyysätty vaikka muuten ollu vähän se ja sama ton lukion kans. Nyt on jotenki tyhjä olo, mitä mä nyt teen aikani kuluks? Ja pakko myöntää kyl se kouluki aika suuren aukon jätti mun elämään. Tuntuu jotenki hassulta et niitä ihmisii keitä oot nähny viimiset 2,5 vuotta päivittäin ei nyt enää näekkään, osaa ehkä enää koskaa yo-juhlien jälkeen.
Toisaalta uus elämän palapeli odottaa tuolla jossain..