IRC-Galleria

Raahatessani kirppikselle vanhoja vaatteita ja niitä pöydälle ja henkareihin asetellessani tulvi jokaisen kohdalla ajatuksiini jokin olennainen muisto. Oliko vaate päätynyt minulle kaupan hyllyltä, ystävältä tai kenties entiseltä rakastetulta. Se ei tuntunut merkitykselliseltä sillä hetkellä, mutta nyt pääni pehmettyä edellisillan juomisesta voin unohtua miettimään muistoja, typeriä pieniä palasia menneisyydestä, yhtä irrallisina kuin kirjasta poimittu yksittäinen lause. Nyt uutta kaikki, oma vieras itse, tuntemattomat varmat askeleet käytävällä, vaikka on pihalla kuin talitintti. Se on valetta samalla tavoin kuin nyt ulkona paistava aurinko: antaa kuvan lämpimästä, pehmeästä kesästä. Vain koivujen kellastuneet lehdet paljastavat maasta kumpuavan kylmyyden. Samoin voi silmistäni nähdä epäröinnin, vaikka jalat varmana kuljettavat kohti määränpäätä.