IRC-Galleria

Perjantaina olimme meillä, kokeilimme mm. montako mahtuu istumaan mun uudelle sohvalle vierekkäin! No viisi :)
illasta jäi mieleen vain: mä oon kulta pahoillani... mikset sä voi olla?

oli mukavaa, aina on, mutta sitten riehuin.
ja hänkin riehui.
ja yhdessä riehuimme enemmän.
mutta kaikista eniten riehuimme kun Jussi tuli mukaan riehumaan.

mentiin walter'siin, josta muistan tequilan ja Jorin ilman paitaa.
nipistin hänen nänniänsä!
Jussi puri rintakehään...

tequilan jälkeen muisti on omaa luokkaansa.
eli siis sen tyyppistä, jonka voi aamulla päätellä vartalostaan löytävistä ruhjeista.
päättelin polvista kontanneeni
reidestä terävän kulman osuman
mahasta sekajuonnin
päästä liköörin
kurkusta mekkaloinnin
silmistä itkun
Yhteenveto: en voi kovin hyvin.

Nukuin ja nukuin, inisin, masennuin, itkin
worst hangover ever.
unohdin krapuloinnin kultaisen säännön:
NEVER BE ALONE!

pelastauduin armaiden hellään huomaan street cafeen
siellä Tiina, Jenni ja Jori valoivat elämään uskoa.
Totesin, että on huono olo
ja minua lohdutti niin kun jollekin sain sen sanoa
uudelleen ja uudelleen,
ei haitannut.

Hemmottelin itseäni syömällä Amarillossa :)
siitä tuli helskutin hyvä mieli!

menimme Webelle ja siitä lähti taas alamäki... HUHHUH.
en edes jaksa ajatella...
onneksi Jenni oli tukena!
Ei aina jaksa taistella yksin.

Sunnuntaina onneksi Äiti pelasti minut ja vei Askolaan,
sisko ruokki ja juotti, veli kiusasi, kissa halasi!
Äiti ilahtui lahjasta!

Sitten Teemulla oli puhelin kiinni, joten syöksyin hänen kotiinsa kutsumatta.
Ja hän minut tunnisti ja otti kainaloonsa.
Mutta mistään emme puhuneet...

Mystery Meat, miten tässä käy??