IRC-Galleria

Eilen oli duunikaverin läksiäiset. Mentiin suoraan duunist mun tädille (joo koko suku on töissä Norpella) Äidin kyydillä ja siel oli mm. NorSun toimari, laskentapuolelt porukkaa, ihan vitusti viennin naisia ja sit me pari NorSulaista. Ainii ja tietysti yks norjalainen! Jostain syystä aina ku norpella tapahtuu, niin mukana on yksi norjalainen. Hauskinta oli seurata kielen evoluutiota yötä kohden, kun se norjalainen ei puhu englantia ja sit kaikki sönkkää sille ruotsiksi ja suomeksi sekaisin. Niin ja aluksi kukaan ei puhunut mitään sille, mut pari lasii viiniä sai ujoimmatkin tekemään tuttavuutta norjaksi. Pirun hauskaa. Siellä tädillä juotiin viiniä siis ja sipsejä mätettiin. Kunnen tuli mölkyn aika! Täti kaivoi mölkyn jostakin ja joukkueet oli Vientiosasto (yläkerran porukka) = joukkue Pikku Myy ja loput (sekalainen, kaikki loput) = Hattiwatit. No mä olin tietysti hattiwateissa. Oli kyl tosi mukavaa pelata mölkkyä, tein kerranki hyviä kaatoja ja pääsin näin pomon suosioon :D. Puol kahdeksalta taksi kurvas pihaan, eikä ollukkaa mikään turha taksi, vaan 16:sta hengen!!! Täs vaihees kaikki alko olee jo aika hyvis ja jopa mäkin olin salakavalasti onnistunut humaltumaan. Oltiin ajettu n. 100 metriä, kun yks jo kysyi "mishä me ollaan..?" Kaikki vaan repes siihen niin paljon! Päästiin Amarilloon ja kyl alko nälkä kurnia masussa kun ne tuoksut valtas sieraimet. Meille oli buffet, jossa oli dipattavia vihanneksia ja dippejä, chicken wingsejä, sipulirenkaita, paistettua ananasta, friteerattua mozzarellaa ja grillikanaa. Söin kyllä itseni täyteen, mut onneks pöytään kannettiin aina uusi viinipullo tyhjän tilalle :D Kun viinit loppu, niin yhtiö tarjos vielä kahdet drinkit jokaiselle. Ruokaki oli siis täysin firman kustantama. Aina yhtä kivaa juoda jonkun muun kustannuksella! Siitä tulee hyvä mieli. Puhuin välillä norjaa norjalaisen kanssa ja heitettiin läppää, ihan outo fiilis, ehkä ekaa kertaa sellainen "olen norpelainen" -olo ja ajattelin vain, että tätäkö tämä norpelaisuus on? Ihan ihmeellistä. Katsoin yhden kerran puhelinta yhdentoista aikaan ja mulle oli tullut kuusi puhelua, en kyl viittiny enää alkaa soittaa kellekään takas, mut veikkaan et liitty jotenki Lassen muuttoon. Kymmentä vaille 12 tarjoilija tuli häätämään meitä. Lähdettiin ja mentiin Glory Daysiin (!!!). Oltiin oltu siellä kymmenen minuuttia, niin Amarillon tarjoilijat tuli sinne :D Repeilin. Siellä join tosin vain limua. Yhden aikaan lähdettiin taksilla tädin, äidin ja yhden duunikaverin kanssa, mä jäin ekana Werner Söderströminkadulle ja painuin ennätysnopeesti sänkyyn peiton alle nukkumaan. Yskimisestä huolimatta uni tuli helposti...