IRC-Galleria

Dilemma: Konemetsä vs. IlosaariKeskiviikko 21.05.2008 13:22

Mua vammattaa tämä aihe erittäin paljon. Menen siitä täysin VAMMAISEKSI. En kykene ajattelemaan, en puhumaan, kaikki ilon rippeet kaikkoavat minusta ja muutun rusinaakin kurttuisemmaksi ja sitruunaakin happamemmaksi.

Mennäkö siis Konemetsään, jonne poikaystäväni aka avomieheni on menossa vai mennäkö Ilosaareen, jonne hyvinhyvinhyvin läheinen ystäväni on menossa?

Konemetsä:

Menemisen puolesta:
Musiikki, meininki, ihmiset, korpi, Teemu!
Teemua ei voi jättää yksin, piste. Teemu ei syö, huolehdi itsetään, ole vastuullinen aikuinen. (Tämä siis koskee humalatilaa, joka on metsässä välttämätön!)

Menemisen vastaan:
MESTA ON NIIN NÄHTY! Kolme vuotta metikköä takana (-05, -06, -07) ja viime kesänä jumputukseen jo turtui. Joka vuosi kaupallistunut enemmän, lössiä enemmän ja lössin laatu paskempaa ("JEE ME OLLAAN HUUMEHÖRHÖI JA VEDETÄÄ KAMAA TAPPIIN ASTI!", "ÄÄK MÄ OON TEINI NAAPURIKYLÄSTTTT!1!111!") Eli ei kiinnostais kompuroida ihmisten tipahtaneiden vartaloiden seassa.
Esiintyjät lähes samat kuin viime vuonna, paitsi paras artisti jäänyt pois.
Lipun hinta noussut.
Telttailualue vaihtunut.
Parkkimaksu 20 e.

Ilosaari:

Menemisen puolesta:
Meeri, + muut hyvät ystävät, uutuudenviehätys, esiintyjät (ASA ASA ASA), Joensuu.

Menemistä vastaan:
Teemu konemetäs :(, hurjasti ihmisiä (siis kymmeniä tuhansia, ahistaa ahistaa), vain muutama hyvä artisti, kaukana muttei edes korvessa, kalliimpi, työläämpi päästä.

Joten totesin näin Teemulle tänään:

"vittu päätän olla kohta menemättä mihinkään ja jään lilluu porvoonjokeen kumiankan kanssa ympäripäissää ja laulan ite ne laulut jotka haluun kuulla. PISTE"

[Ei aihetta]Tiistai 20.05.2008 16:23

Ottaa taas päähän käydä töissä.
Mäkin haluan herätä kahdeksaksi kouluun ja sitten päästä kahdelta riekkumaan muiden kodittomien lokkien kanssa. Muut juoksentelee kahveilla, kekseillä ja varmaan silakanhännilläkin, mutta minä syön peruspäärynää kahvitauolla ja puudutan sosiaalista elämääni irc-galleriassa! Voi pyhä Sylvi ja Sylvin lapsetkin, luultavasti myös lapsenlapsien eronneiden puolisoiden lapsetkin.
Toisaalta Suomen opiskelijat elävät Suomen mittapuussa köyhyysrajan alapuolella (!), joten kiitän luojaa siitä, ettei vielä tarvitse mennä leipäjonoon. Hyvä Suomen valtio! Kannustakaa opiskelemaan, painakaa maahan, irrottakaa äyrinne opiskelijoiden nahasta ja mikä parasta: älkää kannustako heitä käymään töissä opintojen ohella!

APLOOOOODIT!

EDIT:

mua ketuttaa ja aion nyt tehdä töitä. kiitos.

O-ou ouPerjantai 16.05.2008 11:41

Valintakoekutsut lähetetään hakijoille postitse viikolla 22!

Nyt jänskättää :)
Lukeminen on vähän jäänyt, ehkä 70 sivua lukenut muistiinpanoineen, mutta ehkäpä saisi vähän potkua, sitten jos tulee kutsu!

Luikuri tattinen...Torstai 08.05.2008 14:51

Niin.
Eilen me taas asuttiin.
Töistä käväsin kotona ja sit siirryin bodycontrolliin, jun-pap-paa, kuten Jenni sen ilmaisi. Yleensä sitä seuraavana päivänä on reidet käyttökiellossa, mutta tällä kertaa lujilla olivat kädet ja masulainen. Yleensä vatsiksista olen suoriutunut ilman tuskailuja, kiitos päivittäisten sarjojen, mutta nyt vatsa kiittää!
Kotiin tullessani herra T oli laittanut saunan päälle ja kärvistelimme sähköisessä lämmössä.

Toivottavasti tänään ei sada. Kiitos ja näkemiin rakkaat kuulijani.
Miten voikin olla taas näin nalkuttava olO.

tunnen sen jo kasvavan...Perjantai 25.04.2008 14:06

nimittäin vitutuksen!
ja kysymys kuuluukin, miksi mua nykyään aina vituttaa?
mikä mua vaivaa ja millä sen saa loppumaan?
vai onko tähän ihan syy, siis musta riippumaton?

eli olenko rasittava akka vai alanko vihdoinkin reagoimaan johonkin?

noniin nyt mulla on sellainen olo, että olen vain vainoharhainen. onkohan se hyvä juttu.
jaa. musta tuntuu et mun pitäs päästä kotiin. tai ei kotiin, mutta pois töistä.


EDIT:

hyvä aamu = läpimätä päivä. Aamulla heräsin Askolassa puoli kuusi ja kävin auringonnousuisella lenkillä. Oli kaunista ja mukavaa, Raappana tahditti mun askeleita. Siitä hetkestä vois nykyisten tuntemusten perusteella olla vaikka 100 vuotta. Moro vaan hyvä meininki! Tervetuloa paska fiilis, kyllästyinkin jo ilman ihasteluun. Toivottavasti voitan viiniarpajaisissa. Sit menen lähimpään satamaan ja nimeän siellä laivan Saatanan Akaksi kumauttaen pullon sen kylkeen. Ja toivottavasti siihen tulee reikä.

[Ei aihetta]Torstai 24.04.2008 16:56

"Tänään olen ollut kuin elefantti posliinikaupassa" sanoin työkaverilleni. "Niinkö? No onneksi et sentään posliini elefanttikaupassa" vastasi työtoverini tähän.

Kyllä, olen onnellinen, että en ole pieni posliinikuppi elefanttikaupassa.

huutamisfiilis jatkuu...Keskiviikko 23.04.2008 11:45

Tekee mieli karjua! Sit kun inahtaa jotakin säälittävää, niin tuntuu jo sekin järjettömältä. Miksei mussa voi olla sisäänrakennettua harmoniaa? Mitä pitää tehdä saavuttaakseen sen? Kenties olla kärsivällinen: ei oikein alaani.

Kevään ensimmäisten auringonsäteiden aikaan olo oli toiveikas, onnellinen, iloinen ja ennen kaikkea tyytyväinen. Nyt kun katson aurinkoon, niin tunnen jotain puuttuvan, olo on kärsimätön, vajaa ja tyytymätön. Jokin särmä tästä touhusta puuttuu!

torvi! tukkoon!Tiistai 22.04.2008 16:17

Ä-r-s-y-t-t-ä-ä!

Olen puhekielessäni luopunut verbistä Vihata. Olisi äärinmäisen huolestuttavaa vihata kaikkea. Vaihdoin sen verbiin Ärsyttää.

Yritin tänään puhua totuutta tai enemmänkin totuudesta. Keskustelu muuttui väittelyksi, jossa pääargumenttini oli, että emme voi väittää faktoiksi asioita x, jos emme voi sitä todistaa ja vaikka ylempi auktoriteetti viljelisi tätä asiaa puheissaan, niin faktana kuin rentona heittona tai kuittina.
Vastapuoleni argumentti kuitenkin näytti olevan se, että ylemmän auktoriteetin sanoma on faktaa (riippuen tietysti auktoriteetista/sukupuolesta).

Nyt istumme samassa huoneessa hiljaa, toisillemme puhumatta, ehkä hymähtäen.
Tavoitteeni oli kumota hänen argumenttinsa, mutta keskustelu päättyi siihen, että hän aikuismaisesti totesi "Sovitaanko, että minä en sitten keskustele tästä asiasta teidän kahden kanssa" (äitini liittyi keskusteluun). Tämän suomennos voisi olla, että "Lopeta kyseenalaistaminen, ole hiljaa ja tee työsi".

Nielkööt jos nielee.
Minä en.

VieläTorstai 17.04.2008 16:11

kaksi asiaa jotka haluan sanoa

1. Olen kiitollinen, etten ole yksinäinen! Se olis syvältä! Mul on Teemu teerenpesä Teemunen a.k.a Teemy ja ihanat ystävät, jotka ei lopu sormilla laskettaessa ja joiden arvoa ei voi mitata edes mun elopainossa kultaa ja joiden sekaan haluaisin sukeltaa jättiläismäisiksi levitettyjen käsieni kanssa, joilla on hyvä syleillä rakkaita...

2. Haluan kissan, jonka nimeksi tulee Nakki.