IRC-Galleria

Hiihtoloma sitte alko, eihän sitä ollakkaa ku kauan odotettu! Huomenna taas Joensuuhun. (:

(Juu näitä taas)


Palvoen auringonlaskua


Ja kerta toisensa jälkeen
minä vannoen jankutin
Ei tämä mustavalkoisuus
ole ajatuksiani, elämääni

Kuinka tekstissäni loin
itselleni itsemurhan
Suolsin satuani
rakastaen sen loppua

Raahasin kuollutta
tulevaisuuttani perässäni
Nauttien sen rahinasta
maata vasten

Ei tämä mustavalkoisuus
ole ajatuksiani, elämääni
Se on minun sydämeni
minun kohtaloni

Unohdetuissa syyllisyydentunnoissamme
yritämme löytää sateensuojaa,
kiinteää maata luottamattomuuden suossa

Ja minä työnnän itseäni
kohti jyrkännettä
sillä peileistämme kuvastunut maailma
ei mahtunutkaan hauraan rintalastani alle
tukehduttamatta

vaan sai sydämeni asettumaan
poikkiteloin tiellemme

Eivätkä silmät saa aikaiseksi totuutta
liian äkkiä särkyneestä maailmasta

ole poissa


ja minä suutelen viimeisen kerran