Tässä sitä nyt vain istutaan göteborgilaisessa nettikahvilassa katsomassa ympäröivää vilskettä ja mietiskelemässä, kuinka sitä oikein tähän pisteeseen päädyttiin. Bussimatka oli pitkä ja puuduttava, ja suorastaan vähäiset yöunet painavat edelleen. Samalle portille lentokentällä eksyi valitettavasti joukko kovaäänisiä sakkolihan palasia, jotka muodostivat lisäksi usean urheilujoukkueen. Sen ikäryhmän mielestä on äärimmäisen hauskaa pitää yläpäästään hirmuista meteliä ja tehostaa sitä vielä kuin laumakäyttäytymistä tehostavalla yhteisnaurunremakalla.
P tuli minua onneksi vastaan Centralstationille, olen kuin eksyssissä harhaileava lapsi. Ruotsin/ englannin kielentaitoni on pahemmassa ruosteessa kuin pelkäsin, osaan kyllä esittää selkeän ja kieliopillisesti suhteellisen hyvin muodostetun lauseen, mutta vastauksesta en ymmärrä yleensä suoraan sanottuna yhtään mitään. Sain kuitenkin ostettua sekä nettiaikaa että uuden puhelinliittymän käyttämällä sekalaista ruotsi/englanti slangiani tehostamalla sitä yksittäisillä suomen kielen ilmauksilla "no voi perkele kun et ymmärrä..."
Kämppämme on odotuksiin nähden suorastaan luksusluokkaa, meillä on käytössämme jopa kolme sänkyä joten eksyneet matkamiehet saaavat varmasti tyyssijan muutamaksi yöksi. Itse kaupunki on aivan ihastuttava, joku päivä täytyy lähteä vain kameran kanssa kiertelemään ja kuvaamaan taloja :) Yksinkertaisen maalaistytön, joka lisäksi omaa onnettoman suuntavaiston, on vain välillä lähes mahdoton tulkita kartalla risteileviä katuja ja paikantaa oma sijaintinsa.
Huomenna onkin jo heti tervetuliaisbileet, viikon päästä Kööpenhamina kutsuu. Seuraavaksi lähdemme P:n kanssa armottomaan laukunmetsästykseen, täällä on aivan liian houkuttelvia kauppoja!