Olen niinkin mahtavassa kaupungissa kuin Göteborgissa, ja silti koneella päivittäin, aavistuksen onnetonta sanoisinko :D
Ensimmäinen työpäivä on sitten takana. Mitäkö sanoisin... Hiton raskasta monessa mielessä. Tavallaan alkoi jo hieman kaipaamaan kirpputorin suomaa helppoutta, mutta sitten tajusin ajan vain yrittävän kullata muistoja. Täällä sentään näkee työnsä jäljen ja tuntuu, että tekee oikeasti jotain yleishyödyllistä. Ja luultavasti muutaman viikon jälkeen peruskunto on noussut aika valtavasti, jollen sitten hyydy anemian vuoksi.
Työkaverit ovat suuriltaosin suomalaisia, olimme liiankin stereotyyppisiä suomalaisia istuessamme vain hiljaa paikoillamme ja hymähdellen välillä jotain epämääräistä takaisin muka ymmärtämisen merkiksi. Olisipa rohkeutta käytää ruotsia. Kuulun ymmärtäminen luultavasti petraantuu aika lailla, mutta oma ilmaisu on täysin alkeellista edelleen.
Huomenna pitäisi osata siivota itsenäisesti. Äh, tuntuu, ettei ehdi kokea tarpeeksi Göteborgia kun kaikki aika menee töissä samoin kuin suomessa.
Uusimmat blogimerkinnät
- "Leikkelitkö koskaan lapsena matoja ja... 14.06.
- "Joskus käy silleen, et on muitakin v... 29.04.
- [Ei aihetta] 17.04.
- Oppallaa! Eli kuinka Maija, Kantri, Santeri j... 23.02.
- Vain Alkiolla. 03.02.
- [Ei aihetta] 29.01.
- Bonuskäsi odottaa toukokuuta. 07.01.
- Kotimaan matkailua. 04.01.
- Mistä Bobot tulevat? 29.12.
- Naisia, naisia! 07.12.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (9)
-
▼
2009 (102)
- ▶ joulukuu 2009 (3)
- ▶ marraskuu 2009 (6)
- ▶ lokakuu 2009 (14)
- ▶ syyskuu 2009 (22)
- ▶ elokuu 2009 (25)
- ▶ heinäkuu 2009 (22)
- ▶ kesäkuu 2009 (10)