IRC-Galleria

Perustuu (valitettavasti) tositapahtumiin, joiden alkuperä voidaan sijoittaa noihin syyskuun puolivälin hitaasti eteneviin päiviin, jolloin oma elämä ei vain yksinkertaisesti riittänyt.

Tapahtuma paikka: Alkio-opiston B-talo, Santerin ja hänen henk. kohtaisen avustajansa mr. Bobon syntinen linnake.

Rooleissa: Viaton opiskelija, mr. Bobo, Santeri sekä Täti

I KOHTAUS: Mr. Bobo, Santeri ja Täti venyvät huonekalulta toiselle ja käyvät kiivasta keskustelua homobaareista, joissa ovat historiansa aikana steppailleet (intertekstuaalinen viite yojuhlien jatkoille). Mr. Bobo on kääntyneenä kohti ikkunaa, josta hän tapaa stalkata ohikulkevia kanssaeläjiä. Yhtäkkiä aivan ikkunan tasolle ilmestyy viaton opiskelija, jonka hengailu nurmikentillä jäi osapuolille ikuiseksi mysteeriksi. Mr. Bobo hätkähtää tätä hänen ennen niin rajoittuneelle elämälleen ylitsepääsemättömän ihmeellistä käännettä, ja karjaisee muut ikkunaan. Mr. Bobo muodostaa pääpyramidin yhdessä Santerin ja Tädin kanssa, ja yhdessä he sitten jäävät suut pöydänpintaa viistäen kummastelemaan tuota vallan merkillistä asiaa kuin ihmiseloa. Viaton opiskelija kuitenkin huomaa pian tämän ikkunan takaa kohoavan kolmipäisen epämuodostuman, ja pakenee oletetusti paikalta.

II KOHTAUS: Mr. Bobo, Santeri ja Täti jatkavat päivänpoliittisen kuumottelevien asioiden läpikäymistä edellä mainitusta välikohtauksesta juuri piittaamatta. Mr. Bobo jatkaa kuitenkin edelleen ohikulkevien opiskelijoiden heltymätöntä tarkkailua, milloin hän tulee samalla tehneeksi muutaman kohtalokkaan virheen. Viaton opiskelija on ilmeisesti eräänlaisella päiväkävelyllä heittäessään useita kierroksia pienkerrostalojen välillä, jolloin hänen ja ikkunan pintaan hönkäilevän mr. Bobon katseet kohtaavat lukuisemman kerran. Neljäs kerta on kuitenkin liikaa ja mr. Bobon tyhjä tuijotus tulkitaan arvatenkin eräänlaiseksi rasistiseksi eleeksi, jolloin viaton opiskelija kohottaa kätensä ja vilkuttaa kohti ikkunaa kovan vihellyksen saattamana. Valitettavasti vain kaikki sormet eivät ole pystyssä.

III KOHTAUS: Mr. Bobo on hieman nolona päivällä sattuneiden välikohtausten vuoksi, hän kun luokittelee itsensä suhteellisen avoimeksi ja tarvittaessa hyväkäytöksiseksi nuorukaisen aluksi. Iltaa on kääntymäksi yöksi ja rauha laskeutumassa Korpilahden harvakseltaan asutetun maapläntin ylle. Illan hämyn rikkoo yllättäin palohälyttimen raivoisa ujellus, jonka alkuperää mr. Bobo lähtee urhoollisesti selvittämään ryntäämälle kohti ulko-ovea surullisen kuuluisissa ja liian lyhyissä pupukalsareissaan. Ulkona hän jää tuijottamaan pimeyteen jälleen tuo tutkimaton katse silmissään ja alaleuka ihmetyksestä maata lähes viistäen. Ja kukas muukaan kuin viaton opiskelija on päättänyt juuri sillä hetkellä lähteä haukkaamaan raitista ilmaa, jolloin tämän ja mr. Bobon katseet kohtaavat vielä kerran. Tilanteen ulkoiset puitteet, kuten kulahtaneet pupukalsarit ja kolmen sentin rasvakerros naamalla antavat kuvan, kuin mr. Bobo olisi raahautunut sängystä viimeisillä voimillaan ovelle aivan vain osoittaakseen kantansa kyseistä kanssaeläjää kohtaan. Kohtaus päättyy Santerin räkäiseen nauruun.

Häpy Endkö?

Omistettu kaikille ahdasmielisen katseeni uhreiksi joutuneille.