en kadonnu kerta rysäyksellä vaa hitaasti
ku jotai puuttuu yleensä sitte vasta herää
ja jos haluu takas on vaa lähettävä perää
helpointa on pullon pohjalta itteensä ettii
Askel eteenpäi ja kaks taakse
joskus on välttämätöntä kääntyy vaan jatkaakseen
laitettava jalkaa sen toisen jalan eteen
taakse jääny tulee vastaan vaik toisin kuvittelee
ympäri mennään ja yhteen tullaan
ei auta jäädä tsiigaa liikennettä kadunkulmaan
ja vaikka matkalle on äärimmäisen helppo juuttuu
vasta ku palaa takas, tajuu kui ite muuttuu
meil on taipumus ajatukset paikalleen köyttää
mut josset koskaan eksy, sua ei voi ikin löytää
harvemmi sitä kompastuu ensimmäiseen kiveen
ja tie on kuoppane, ku kaivoin kuopat iha ite
hyvässä lykys välillä me risteyksessä seistään
pala marmorii joka omaa kuvaansa veistää
tekee terää repästä eikä vaa kiertää kehää
ku kaikki kuollaan joskus, mut harvat oikeesti elää
Lähelle on pitkä matka
ja vielä paljon kulkematta
itteeni vuosii vedättäny
mut edestä löytää minkä taakseen on jättäny
lähelle on pitkä matka ja vielä paljon kulkematta