Kunnes on päivä,
jona kuolen
Annoin lusikkani sinulle
Kyllästyit sitä kantamaan
Elämäni on liian raskas minulle
En jaksa sitä enää jatkaa
Olen liian heikko ja rikottu
Eikö voitaisi ottaa askel toiseen suuntaan?
Ja niin näin sen
Elämäni viimeisen päivän
Illalla aurinko laskee
Yön pimeys jää ikuisesti ylleni
Suljen silmäni
Käyn arkkuun makaamaan
On kuoppa valmiina
Viimeinen matka aina alaspäin