IRC-Galleria

Putoan läpi usvaisen verhon,putoan kauas,hyvin kauas,mieleeni sinne minne pääsee vain kun on syvällä eikä reittiä.Putoan korkealta,satuttamatta siltikään itseäni,pehmennät laskuani,
vaikka putoan yksin.Ajatukseni harhailevat sinussa,Sanasi palautuvat mieleeni.Aika tuntuu niin pitkältä,kun putoan

Ajatusta ei voi kahlita, valokuvata. Sen vain tuntee ja havahtuu huomaamaan, miten pienestä ajatuksesta voi tulla jotain suurta, millä on seuraamukset.Pitää kiinni siitä hetkestä, joka jo meni, jättäen muiston ihollesi, sydämeesi, sitä ei saa enää takaisin, ainoastaan muistojen reunat voi kullata, sutata, vähätellä, koettaa unohtaa, mutta sitä hetkeä ei voi enää perua, ottaa takaisin..
Olisin mieluummin kallio, johon vaahtopää osuu, hioituisin vuosien saatossa särmättömäksi osua. Olisin mieluummin tuuli, puhuri, mikä katoaisi milloin metsien taa, nostaen aaltoja, mutta tietäen että tyyntyisi joskus. Olisin mieluummin aurinko tai kuu, kiertäisin rataani ja tietäisin aikani ja paikkani, mutta se minkä osan sain kaikesta tästä, on se tietämättömin ja vaikein, ei ole syytä tehdä muuta kuin elää...

Sinä yönä,sinun sylissäsi.Sinä särjitkaikki sisälläni ehjänäsäilyneen.Sinä täytit kerralla
monta uskaliastatoivetta,joita en tiennyt olevankaan...miksi viime yö kun ei se taaskaan vittu johda mihinkään....

Levoton olo,vaikka olenkin fyysiseti väsynyt ja sairas en pysy paikallaan.Kroppa on vähän outo,
normaali olosta ei tietoakaan.Yritän keskittyä,enkä ajattele sua.Pursuan energiaa,
mikään ei pidättele mua! Kuitenkin koko ajan mietin,millainen on hän.Kuka keksisi tämän,
miten joku muka jaksaa mua läpi elämän.Järkytys ois ois varmaan joskus syvä,eikä missään olisi mitään enää.Jos en olisikaan riittävän hyvä,saa aurinko laskea länteen tai itään.Hui kohta havahdun taas töihin.Lisää, please, tunteja öihin,ja peliin kaikki paukut!Raja on kai ohut välillä hyvän ja huonon,

Sanoja tylsiä kaunistan,ajatuksia harmaita puhdistan.Kirjoitan lauseita latteita,
samalla katselen unia uljaita,kuuntelen lauluja rakkaita.Kai se on niin että kaikissa elää salainen unelma,kohdata kanssasi kaunis maailma.Vain hetki kuluvasta,ikuisuus olevasta.

etsien tai löytäen ja peläten tai.....

Sivalla pakaroilleni sormenjälkesi,pure rintoihini puumerkkisi,
tatuoi mielesi terävällä neulalla kaunis nimesi otsaani.
Sido käteni, katkaise siipeni,lentoon en lähtisi kuitenkaan.
Pesäni rakensin Sinuun.

Minä,huuhaa surrealisti .. irvokas ja vittumainen. Pahatapainen, persoonallinen Ihminen ! idealistisia taivaanrannan maalareita kaivataan..Potkitaanko yhdessä perinteitä persuksille, tusinaihmisiin kyllästyneenä kaipaan mielenkiintoisia ihmisiä. Paikalleen juureutuminen tappaa ihmisen mielikuvituksen, taistellaan vastaan, minä ainakin....

some day...










En kaipaa kauniita sanojasi, en kaipaa korulauseitasi, en imartelevia latteuksia.Enkä tahdo kuulla valheellisia tarinoita, en tyhjiä lupauksia.Enkä itse pysty niitä sinulle kertomaan..
Sillä minä kaipaan sinua, sinun hymyäsi, sinun ääntäsi ja sinun olemassaoloasi.
Kaipaan totuutta, joka elää meidän välissämme lymyten, kuin pala piilotettua tarinaa. Ei se polta kuumuudellaan, eikä vie järkeä mennessään, mutta kaihon se mieleen tuo.
Kaipaan tuttavuutta, joka minusta löytyy lähelläsi, iloa ja lämmintä mieltä.
Kylmän maailman keskellä kaipaan lämpöä, kuin patteria. Sillä kuten palelevat varpaat, niin jäätyy myös sydän.Sinun lähelläsi en syty liekkeihin, sillä en aio palaa pohjaan, mutta lämpö syttyy hiljalleen, joka mielen kohtaan.Ei, korulauseitasi en kaipaa.

(\__/)
(O.o )
(> < )






Kaiken arkisen taa liitää ajatus saa. niin usein nukkuu irti vastuistaa vapaa kahleistaan
mieli jonka taakat turhat aaltoihin hukkuu elän vuoksesi
tulet luokseni sinä ohjaat mut "kotiini " if i need to"

Toinenkin venäläisistä pikkusistani kuoli Restin peace pien...:(